Saarna Karttulan kirkossa 14.11.1982
2. vuosikerta
Luuk. 12: 35-40
Jeesus sanoi: Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle. Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.
Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.
Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.
Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."
Tänään meitä kehotetaan valvomaan odottaessamme Jeesuksen toisen tulemisen hetkeä. Raamatussa on useita kertoja sanottu: valvokaa. Tämä sana on myös tämän kirkkovuoden lähinnä viimeisen sunnuntain aiheena.
Jeesuksen sanoja valvomisesta:
“Valvokaa siis sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.“ (Matt. 24:42)
“Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” (Matt. 25:13)
“Valvokaa ja rukoilkaa ettette joutuisi kiusaukseen.” (Matt. 26: 41)
“Mutta minkä minä teille sanon, minä sanon kaikille: valvokaa” (Mark. 13: 37) “Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voiman paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.” (Luuk. 21:36).
Valvova odottaa jotakin. Tekstissämme kerrotaan niistä, jotka valvovat sen tähden, että he odottavat, milloin heidän herransa palaa takaisin hääjuhlasta, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.
Odottamiseen kuuluvat myös valmistelut. Oikean opetuslapsen tuntomerkkejä ovat hereillä olo ja toimintavalmius. Hän on kuin palvelija, joka ei tarkalleen tiedä, milloin häntä tarvitaan. Sen vuoksi hän seisoo viitan liepeet vyölle sidottuina ja lamppu kädessään, valmiina suorittamaan öistä tehtäväänsä.
Koska häiden päättymisestä ei ole ennakkotietoa, tunnollisen palvelijan on pahimmassa tapauksessa valvottava koko yö voidakseen heti avata ovi juhlasta palaavalle isännälleen. Valveilla pysyneiden uskollisten palvelijoiden palkka on aivan odottamaton: isäntä palvelee palvelijoitansa.
Herran tullessa kaikki ajalliset suhteet muuttuvat. Jeesus itse on se Herra, joka ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan. Tätähän me jo koemme ehtoollisen sakramentissa odottaessamme suurta ehtoollista taivaassa. Messiaanisen juhlan autuus on jo nyt ennakoitavissa sakramentissa, kasteessa ja ehtoollisessa. Kuinka suuri onkaan se hetki, jolloin valvovat palkitaan, kun Herra käy itse palvelemaan palvelijoitaan. Siksi Jeesus julistaa autuaiksi eli onniteltaviksi ne palvelijat, jotka hän Herran tullessa tapaa valvomasta.
On valvottava, vaikka Herra tulisi viimeisellä, kolmannella yövartiolla. Mutta Jeesus painottaa tässä paluunsa hetken yllättävyyttä. Se tapahtuu kuin varkaan tulo yöllä. Sitä hetkeä ei voi kukaan edeltä tietää. “Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.”
Ihmisen Pojan tulemusta odottaville, valvoville, Herran tulon hetki on onnellinen, mutta valmistautumattomille se on onnettomuus. Ihmisen Poika tulee tuomarina tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Kirkkovuosi huipentuu kuin salaman leimahdukseen: suurella voimalla, kirkkaudella ja kunnialla saapuvan Messiaan tulemukseen. Silloin valvovat palkitaan, he käyvät Herransa iloon. Heille pimeys muuttuu valkeudeksi, usko näkemiseksi ja kyynelkylvö ikuiseksi riemuksi.
Todella Herran tullessa kaikki ajalliset suhteet muuttuvat, osat vaihtuvat. Väsyttävä valvominen muuttuu juhlariemuksi, itku iloksi ja Herran ylistykseksi.
Mutta tämän maailman ilo ja riemu katoaa. Hetkessä sen valtarakenteet luhistuvat kuin korttitalo, ja nukuttava synnin uni muuttuu iankaikkiseksi vaivaksi kadotuksessa.
“Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voiman paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.”
Valvominen ei ole helppoa. Se voi olla joskus kovaa työtä. Valvomiseen sisältyy rukous. Jeesus yhdistää ne usein yhteen: Valvokaa ja rukoilkaa. Valvokaa minun kanssani.
Siinä on valvomisen salaisuus. Kun saamme armon tehdä sen Jeesuksen kanssa, pysymme hereillä. Kun hän poistuu luotamme, uni voittaa. Näinhän kävi Jeesuksen opetuslapsille Getsemanessa. Heti kun Jeesus poistui heidän luotaan, he nukahtivat. Jeesuksen täytyi herätellä heitä kolme kertaa.
Siellä missä Jumalan sana ja sakramentit ovat ahkerassa käytössä, Herra herättelee nukkuvia: “Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.” Sana pitää meidät hereillä, valvovina. Valvomisen kehotus kuuluu meille kaikille, ja kehotus olla niiden Ihmisten kaltaiset, jotka Herraa odottavat. Heistä Raamattu sanoo, että he saavat uuden voiman Herralta. He saavat voiman valvoa ja rukoilla Herran kanssa.
Valvominen ei ole passiivista odottelua, vaan Herran ja lähimmäisen palvelemista. Ja kun Herra on hyvän työnsä saanut aloittaa aloittaa meissä evankeliumin kautta, hän on sen myös päättävä ja täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.
Odotatko sinä tuota päivää? Autuaat ne palvelijat, jotka heidän Herransa tullessaan tapaa valvomasta.
Herran paluun hetki on lopulta meitä jokaista hyvin lähellä. Se voi olla lähempänä kuin kuolinhetkemme, mutta se on ainakin yhtä lähellä kuin kuolinhetkemme, sillä me heräämme kuolon unesta Herran tulemukseen. Jeesus sanoo: “Tulee hetki, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, ja ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.”
Poisnukkuneiden kohdalla tiedämme jo Herran paluun hetken, meiltä muilta se on vielä salassa. Siksi ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, josta herätään elämän ylösnousemukseen.