Saarna perhekirkossa 21.11.1987
1. vuosikerta
Matt. 25: 31-46
Jeesus sanoi: Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Tuomiosunnuntain teksti on hyvin yksinkertainen ja vakava.
Sen yksinkertaisuus on siinä, että se jakaa kaikki ihmiset, elävät ja kuolleet, kahteen joukkoon: pelastettuihin ja kadotettuihin. Pelastettujen osa on iankaikkinen autuus Jumalan luona taivaassa, kadotettujen osa iankaikkinen tuli paholaisen kanssa kadotuksessa.
Tekstin vakavuus on siinä, että se koskee meitä jokaista niin täällä kirkossa kuin kirkon ulkopuolella. Se koskee niin läheisesti, että sinä ja minä seisomme eräänä päivänä, jota sanotaan viimeiseksi päiväksi, valkoisen valtaistuimen edessä.
Sinä päivänä Ihmisen Poika, Jeesus Kristus, tulee kirkkaudessaan ja kaikki kansat kootaan hänen eteensä. Alkaa viimeinen tuomio. Viimeinen tarkoittaa sitä, että tämän jälkeen ei ole enää tuomiota. Kaikki asetetaan silloin kohdalleen. Kaikki tuomitaan tekojensa mukaan. Silloin kukin saa sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa. Toiset saavat sinä päivänä hyvää, toiset pahaa.
Mutta millä perusteella sitten tuomio tapahtuu?
Tämä kahtiajako ihmisten kesken on todellisuutta jo nyt. Jokainen elämämme ratkaisu, jonka teemme, vie meidät joko lähemmäksi Jumalaa tai kauemmaksi hänestä. Kaikki ratkaisumme teemme joko pelastukseksemme tai kadotukseksemme.
Muistellaanpa tuhlaajapoikaa. Hän päätti lähteä pois kodistaan. Tuo ratkaisu vei hänet kauas pois isän luota. Mutta kun hän vieraalla maalla nälissään ja tuskissaan päätti lähteä takaisin kotiin, hän kulki nyt koko ajan isää lähemmäksi.
Viimeisellä tuomiolla esiin tulevat asiat ovat jo nyt vaikuttamassa. Tekstistä käy selvästi esille myös se, että ihmistä ei tuomita kadotukseen yksin sen perusteella, mitä hän on tehnyt, vaan myös sen, mitä hän on laiminlyönyt. Ihmisen Poika sanoo totuuden sanat sekä pelastetuille että kadotetuille melkein samalla tavalla. “Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle, ja minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.”
Vanhurskas tuomari katsoo siis viimeisenä päivänä sitä, miten olemme menetelleet lähimmäisiämme kohtaan. Sen mukaan meidät tuomitaan. Ja näitä lähimmäisiä on joka puolella ja kaikkialla. Heitä on kotona ja koulussa, kirkossa ja sen ulkopuolella. Tosiasia on, että kaikki, mitä sanomme ja teemme heille, sen teemme tai jätämme tekemättä itselleen Jeesukselle. Kaikki tämä tulee esille viimeisenä päivänä.
Voiko sitten kukaan pelastua, kun pelastuksen portti on niin ahdas? Onko niin hyvää ja täydellistä ihmistä, joka osaisi rakkaudella kohdella joka hetki ja joka paikassa lähimmäistään?
Ei ole. Jos olisi, ei Jeesusta ja hänen tuomaansa syntien anteeksiantamusta tarvittaisi. On vain yksi pelastuksen tie. Sen Jeesus sanoo näin: “Joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.” Tämän saman asian kuuli omin korvin kerran vanginvartija Filippin kaupungissa näin: “Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.”
Ne jotka nyt kuulevat Jumalan sanan, kätkevät sen sydämeensä ja uskovat, saavat kerran ihmeissään kuulla, että he antoivat ruokaa nälkäiselle Jeesukselle, he juottivat janoista Jeesusta, he ottivat hänet kotiinsa, antoivat hänelle vaatteitaan, ja kun Jeesus sairasti tai oli vankeudessa, he kävivät häntä katsomassa. Tietämättään he palvelivat Jeesusta kärsivässä lähimmäisessään. Viimeisenä päivänä he saavat kuulla Raamatun ihanimmat sanat: “Tulkaa, minun Isäni siunatut.” Usko Jeesukseen antoi heille voiman lähimmäisen palveluun.
Voi, ettei kenenkään meistä tarvitsisi viimeisenä päivänä kuulla noita kauheita sanoja: “Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen.”
Niin, kaikki riippuu siitä, kuulemmeko Jumalan sanaa ja uskommeko Jeesukseen Kristukseen. Tässä on ratkaisun avain viimeisenä päivänä.