Saarna Karttulan kirkossa 19.4.1992
Matt. 28: 1-7
Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille. Hän oli näöltään niinkuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Ja häntä pelästyen vartijat vapisivat ja kävivät ikäänkuin kuolleiksi. Mutta enkeli puhutteli naisia ja sanoi heille: "Älkää te peljätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niinkuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän on maannut. Ja menkää kiiruusti ja sanokaa hänen opetuslapsillensa, että hän on noussut kuolleista. Ja katso, hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä. Katso, minä olen sen teille sanonut."
Kristus nousi kuolleista - totisesti nousi.
Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt, riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.
Viikon ensimmäisenä päivänä se tapahtui. Jeesus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta. Uusi aika on koittanut, uusi liitto vahvistettu ihmiskunnalle. Kuolema on kuolemalla voitettu. Toinen Aadam, Jeesus, Ihmisen Poika, teki sen, mihin ensimmäinen, se paratiisin Aadam, ei kyennyt.
Ensimmäinen Aadam lankesi syntiin ja hänen kanssaan koko ihmiskunta. Uusi Aadam ei langennut. Käärme kyllä viekoitteli erämaassa häntäkin. Kiusaukset olivat valtavan paljon suurempia kuin paratiisissa, mutta Jeesus voitti kiusaajan houkutukset. Nyt hän voitti kuoleman, vihollisista viimeisen. Hän nousi ylös kuolleista ja elää.
Tuo ylösnousemusvoima yhä vaikuttaa seurakunnassa. Mekin saamme ylösnousemusvoimalla nousta uuteen elämään Jeesuksen Kristuksen kanssa. Sillä “niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.” (Room. 6: 4)
Onko Kristuksen ylösnousemus sitten oikeasti totta? Onko se varmasti tapahtunut?
Tekstimme kertoo, että kaksi Mariaa oli menossa Jeesuksen haudalle. He näkivät omin silmin, mitä haudalla tapahtui. Tuli suuri maanjäristys, ja Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille. Ihmisten panemat sinetit murtuivat, vartijat kävivät kuin kuolleiksi.
Mutta enkeli, joka oli kuin salama ja valkea kuin lumi, toi viestin sureville Marioille: “Älkää pelätkö. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös.”
Herran töiden edessä viholliset vapiskoot, mutta Jeesuksen ystävien ei tarvitse pelätä. He saavat iloita ja riemuita. Riemun ja pelastuksen huuto kuuluu tänäkin päivänä vanhurskasten majoissa.
Kristuksen ylösnousemus on totta. Se ei ole satua eikä tarua.
Vihollisten täytyi turvautua valheeseen, että Jeesuksen opetuslapset muka varastivat Jeesuksen ruumiin vartijoiden nukkuessa. Rahalla koetettiin tätä viestiä vauhdittaa. Valhe oli niin läpinäkyvä, että en tiedä, uskooko kukaan nykyään enää tuohon valheeseen.
Jeesuksen ylösnousemukseen perustuu kristillinen uskomme. Jos Jeesus olisi jäänyt hautaan, mitään kristillistä seurakuntaa ei olisi koskaan perustettu. Kaikki olisi rauennut tyhjiin ja jäänyt unohduksen hämärään. Mutta juuri tyhjältä haudalta, joka vieläkin on kaikkien nähtävissä Jerusalemissa, lähti viesti: “hän on noussut ylös, ei hän ole täällä.”
Missä sitten Jeesus oli?
Ensin hän meni Galileaan ja ilmestyi opetuslapsilleen Gennesaretin järven rannalla. Sieltähän kaikki aikanaan myös alkoi. Nyt kehä kiertyi umpeen.
Opetuslapsi Pietari, Jeesuksen kieltäjä, sai erikoisen viestin: “Menkää Galileaan, siellä te saatte hänet nähdä.” Ja sana toteutui, he todella saivat nähdä ylösnousseen Herran.
Rakkaat ystävät! Ylösnoussut Herra on yhä liikkeellä. Hän tulee luoksemme sanassaan ja sakramenteissaan. Hän yhä kutsuu meitä uuteen elämään hänen kanssaan. Ylösnousemusvoimallaan hän yhä antaa syntejä anteeksi, parantaa sairaita, herättää hengellisesti kuolleita. Murheelliset saavat lohdutuksen, vangit vapautuksen, sokeat näkönsä, sorretut pääsevät vapauteen. Yhä seurakunnassa saarnataan Herran otollista vuotta.
Pyhä Henki seurakunnassa kutsuu meitä evankeliumin kautta ja herättää meissä elävän uskon Jeesukseen ja rakkauden lähimmäiseen. Sillä ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalalle.
Tänäänkin saamme ihmetellä sitä suurta armoa, jota Pyhä Henki meille Sanan kautta jakaa. Jumala ei sittenkään ole kuollut, vaan hän elää, ja koska hän elää, saamme mekin elää yhdessä hänen kanssaan ja kuoltuamme nousta ylös iankaikkiseen elämään.
Aamen.