Saarna Sievin kirkossa 11.5.1985
2. vuosikerta
Joh. 17: 24-26
Jeesus rukoili ja sanoi: “Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.
Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.
Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä."
Kristuksen taivaaseenastumisen päivän tekstit kertovat meille siitä, kuinka Jeesus palasi takaisin Isän luokse. Isä oli suuressa, käsittämättömässä rakkaudessaan lähettänyt Poikansa Jeesuksen Kristuksen pelastamaan meitä syntisiä. Nyt tuo pelastustyö oli täysin suoritettu ja Jeesuksen oli aika palata oikeaan kotiinsa.
Kaikki opetuslapset saivat olla todistamassa tuota suurta ja merkittävää tapahtumaa. Ikävöiden he katsoivat, kuinka pilvi vei Jeesuksen pois heidän näkyvistään. Mutta he saivat lupauksen, että hän on tuleva takaisin samalla tavalla kuin hän taivaaseen menikin. Tästä Jeesuksen toisesta tulemisesta Ilmestyskirja sanoo: “Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet.”
Ennen taivaaseenastumistaan Jeesus oli opettanut opetuslapsillensa näitä asioita ja rukoillut heidän edestänsä. Näin ei tapahtunut mitään sellaista, josta Jeesus ei olisi jo edeltäkäsin monella tavalla puhunut opetuslapsilleen.
Tämän pyhäpäivän tekstissä Jeesus puhuu rukouksessa suoraan taivaalliselle Isälleen. Hän katsoo tulevia asioita kuin täyttymyksestä käsin. Jeesuksen tahto on, että hänen omansa saisivat olla lopullisessa kirkkaudessa hänen kanssansa. Jeesus ei tahdo olla taivaassa vain Isän kanssa, vaan hän tahtoo sinne myös sinut ja minut.
Kaikkea Jumalan toimintaa sävyttää rakkaus. Isä on ensin rakastanut Poikaa ja Poika rakastaa meitä. Tämä rakkaus on ollut olemassa jo ennen maailman perustamista. Kaikki luotiin Pojan kautta ja kaikki pysyy myös voimassa hänen kauttaan.
Jeesus Kristus on ainut, joka on tuntenut täydellisesti Isän ja jolla on ollut ja on katkeamaton yhteys hänen kanssaan. Mutta myös ne, jotka ovat oppineet tuntemaan Pojan, ovat oppineet tuntemaan myös Isän.
Uskossa on siis hyvin keskeisellä sijalla Jeesuksen tunteminen ja tunnustaminen. Epäuskoinen maailma ei tunne Isää eikä ymmärrä Jeesuksen ja Isän läheistä yhteyttä. Tähän tuntemiseen voidaan päästä vain siten, että Jeesus on itse tehnyt Isän nimen tunnetuksi ja että hän on saanut osoittaa omilleen Isän rakkautta. Vain Jumalasta lähtöisin oleva rakkaus voi johdattaa ihmisen Jeesuksen tuntemiseen.
Kysymys ei ole vain menneestä historiasta, vaan ennen kaikkea juuri tästä hetkestä. “Ja minä olen tehnyt sinun nimesi tunnetuksi ja teen sen vastakin.” Isän on määrä tulla tunnetuksi vastakin, siis myös tänä päivänä täällä Sievin kirkossa. Ja edelleen pitää paikkansa myös se, että Isän voi tehdä tunnetuksi vain Poika. “Joka on nähnyt minut on nähnyt Isän.” Joh. 14:9.
Tämä Jeesuksen näkeminen tapahtuu häneen uskovien ihmisten yhteisössä, seurakunnassa. Siellä Pyhä Henki, joka Pojan lähdettyä maailmasta lähetettiin opetuslapsille, opettaa kaikki ja muistuttaa kaikesta, mitä Jeesus on sanonut.
Merkki Kristuksen oikeasta tuntemisesta on rakkaus. Jeesus rukoilee, että se rakkaus jolla Isä on häntä, Poikaansa, rakastanut, olisi Jeesuksen omissa ja että hän olisi heissä.
Rakkaat ystävät. Miten tämä Isän rakkaus näkyy tänä päivänä sinussa ja minussa? Onko Kristus ja hänen rakkautensa todellisuutta tänään meidän elämässämme? Kun tässä kohden katsomme itseemme ja omiin mahdollisuuksiimme, emme voi muuta kuin sanoa: “Herra, armahda meitä.” Rakkaudettomuus ja sydämen kovuus saavat niin paljon sijaa elämässä.
Näille itsensä heikoiksi ja kylmiksi tunteville Jumalan Poika sanoo, ei vaativasti, vaan armahtaen: “Pysykää minun rakkaudessani.” Ken saa armon pysyä Isän rakkaudessa ja Jeesuksen Kristuksen rakkaudessa, saa kokea, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Jos tässä rakkaudessa pysyt loppuun asti, saat nähdä Kristuksen kirkkauden Isän luona taivaassa, ja saat nähdä sen pian.