Kristuksen taivaaseenastumisen päivä 1984

Saarna Karttulan kirkossa 26.5.1984

1. vuosikerta


Mark. 16: 14-20

Vihdoin Jeesus ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.

Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."

Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.

Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.



Tämän pyhäpäivän aiheena on Korotettu Herra. Sekä epistola- että evankeliumiteksti puhuvat meille siitä, kuinka Jeesus kohotettiin ylös opetuslasten nähden. Hän, joka oli lähettänyt Jeesuksen maan päälle, otti hänet nyt ylös taivaaseen. 

Mutta ennen sitä Jeesus antoi opetuslapsilleen suuren ja valtavan tehtävän: saarnata evankeliumia kaikille luoduille. Tehtävän antajalla oli kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Tuo valta ei ole väkivaltaa, vaan Kristuksen herruutta ihmisen sydämessä ja elämässä. Mutta olivatko opetuslapset valmiit tuohon suureen lähetystehtävään? Evankeliumi kertoo, kuinka Jeesuksen täytyi nuhdella heitä epäuskosta ja sydämen kovuudesta. He näet eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat kertoneet heille, että Jeesus on ylösnoussut. Jeesuksen puhuessa ja nuhdellessa he varmasti häpesivät epäuskoaan ja kovaa sydäntään. “Nuhteensakin synnyttää sydämeen uutta elämää”, veisataan virressäkin. 

Uusi tehtävä oli valtava, koko luomakuntaa koskeva. “Menkää ja saarnatkaa hyvää sanomaa kaikille luoduille.” Kasteen kautta heidät oli liitettävä Kristuksen seurakuntaan. 

Helatorstain jälkeen opetuslasten oli uskottava, vaikka eivät nähneet Jeesusta. Jeesus oli jo edeltä sanonut heille, miksi hän menee takaisin taivaaseen. Nimittäin ellei Jeesus olisi mennyt taivaaseen, Puolustaja, Pyhä Henki, ei olisi tullut meidän luoksemme. Mutta merkkinä siitä, että Jeesus pääsi takaisin Isän kotiin, hän lähetti Pyhän Hengen, joka jatkaa Jeesuksen työtä täällä maailmassa tänäkin päivänä. 

Opetuslapsille annettiin tehtäväksi viedä sana ja vain sana. Heidän oli tehtävä työtä sanan varassa. Sanan kautta meille annetaan taivaan valtakunnan suuret aarteet. Jeesus julisti: “Uskokaa evankeliumi ja tehkää parannus.” Sanansa kautta Jeesus antaa suuret lahjansa uskoville. Jeesuksen nimessä he ajavat ulos riivaajia ja puhuvat uusilla kielillä, sana ja merkit kuuluvat yhteen. Riivaajien ulosajaminen on merkki siitä, että pimeyden valtoja väkevämpi on liikkeellä. Uusilla kielillä puhuminen on uuden maailmanajan lahja seurakunnan vahvistamiseksi uskossa. Jeesukseen uskovat nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, se ei heitä vahingoita. He panevat kätensä sairasten päälle ja ne tulevat terveiksi. 

Uskommeko me nämä Jeesuksen sanat? 

Uskolla on valtava voima. “Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa”, sanoo apostoli Paavali. Epäusko ja sydämen kovuus tekevät sanan lupaukset tehottomiksi. 

Tarvitsemme Pyhän Hengen voimaa. Jeesus sanoo: “Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman.” Voiman mihin? Olemaan Jeesuksen todistajia kaikkialla missä olemmekin.

Sananjulistaja tarvitsee työhönsä voimaa tänäänkin. Pyhä Henki toimii sanan kautta. Ilman sanaa olemme myös ilman Pyhää Henkeä ja ilman Jumalan voimaa. Sanan kautta Jumala tahtoo pelastaa meidät. Sillä vain uskossa vastaanotettu sana on pelastava sana. 

Opetuslapset ottivat Jeesuksen lausumat sanat uskossa vastaan ja he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssaan ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

Jeesuksen syntymä, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen ovat pelastushistorian suuria tapahtumia, jotka koskevat jokaista meitä. Mekin kerran kuolemme ja Kristus herättää meidät viimeisenä päivänä. Kristuksen omina pääsemme Isän luo kirkkauteen. 

Nyt Jeesus on Isän oikealla puolella kunniaan korotettuna Herrana ja rukoilee meidän puolestamme. Hän rukoilee sinun ja minun puolesta, että uskoisimme häneen ja kastettuina seurakunnan jäseninä pelastuisimme. Niin kuin kerran Getsemanessa, niin hän nytkin on Pyhän Isän edessä polvillaan meidän pelastuksemme tähden. 

Näin rukoussunnuntain aattona saamme pyytää virrentekijän kanssa: “Oi Kristus, nyt rukoile eestämme, sun Isääsi, hän sua kuulee, niin saapuvat herätyspäivämme, ja taivaasta maan yli tuulee.”