Saarna Karttulan kirkossa 2.6.1985
2. vuosikerta
Joh. 15: 1-9
Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.
Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.
Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni.
Niinkuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani.”
Tämän sunnuntain aiheena on Salattu Jumala. Se tarkoittaa, ettemme voi nähdä Jumalaa silmillämme emmekä ymmärtää häntä ajatuksellamme. Raamattu sanoo Jumalasta, että hän asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla. Yksikään ihminen ei ole häntä nähnyt eikä voi nähdä. Mutta meille sanotaan myös, että vaikka Jumala asuu korkeudessa ja pyhyydessä, hän on myös niiden tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki.
Jeesus sanoo: “Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Pyhän Hengen kautta Jeesus on läsnä siellä, missä Raamatun sana on esillä. Siellä on elävä viinipuu keskellämme ja me olemme tuon puun oksia. Vai olemmeko?
Viinipuussa on kahdenlaisia oksia: sellaisia, jotka kantavat hedelmää ja sellaisia, jotka eivät kanna hedelmää. Jälkimmäisistä ei ole hyötyä vaan vahinkoa. Siksi ne karsitaan pois. Meihin sovellettuna se merkitsee, että ei uskon elämä ei ole pelkkää lepoa ja iloa, vaan jatkuvaa kasvua yhä runsaamman hedelmän kantamiseksi. Jumala ei jätä uskovaa rauhaan. Hän vaatii häneltä aina uutta, mutta antaa myös uutta voimaa.
Kun Jeesus viimeisellä aterialla puhui tämän viinipuuvertauksen opetuslapsilleen, karsinta oli jo tapahtunut. Tätä karsintaa tapahtuu jatkuvasti myös meidän elämässämme. Emme voi emmekä saa muuttaa Jeesuksen sanoja: “Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.”
Miten tämä puhdistaminen sitten tapahtuu? Jeesus sanoo: sanan kautta. “Te olette puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.” Jumalan sanalla on myös puhdistava vaikutus. Synti likaa ja sana puhdistaa.
Kaiken lähtökohta on pysyminen Jeesuksessa Kristuksessa. Sitä Jeesus tekstissämme jatkuvasti painottaa ja palaa siihen yhä uudestaan. “Pysykää minussa niin minä pysyn teissä.” Vain ne oksat, jotka ovat viinipuussa, voivat kantaa hedelmää. Omenan kukasta tulee omena vain silloin, kun se on yhteydessä omenapuuhun.
Ilman Jeesusta emme voi mitään tehdä Jumalan valtakunnassa. Omassa voimassamme teemme vain kuolleita tekoja. Voimme tosin tässä maailmassa saada paljonkin aikaan. Ehkä ihmiset kiittävät meitä saavutuksistamme, mutta Jumalan silmissä ne ovat kuin savu, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. “Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.”
Kaikki mikä on kuollutta, kootaan kerran yhteen ja heitetään pois poltettavaksi. Niille, jotka pysyvät elävässä yhteydessä Kristukseen, on Raamatussa suuret, aivan valtavat lupaukset. He saavat anoa mitä tahansa, ja Jeesus lupaa täyttää heidän anomuksensa. Heidän elämänyhteytensä Jeesukseen on niin kiinteä, että rukouksen sisältö on hänen mielensä mukainen ja syvimmiltään hänestä lähtenyt. Jumalan tahdon mukainen rukous, eli rukous Jeesuksen nimeen, avaa suljettuja sydämiä niin että ne alkavat kantaa runsasta hedelmää.
Ehkä joku ajattelee, että noinko paljon Jeesuksen opetuslapselta vaaditaan. Ei kuitenkaan ole kysymys vaatimuksista vaan armosta ja lahjasta. Meidät on Jumalan armosta jo kasteessa oksastettu elävään viinipuuhun. Silloin, elämämme aamuhetkellä, meidät otettiin Kristuksen rakkauden osallisuuteen. Isän rakkaudella Jeesus on rakastanut meitä koko elämämme ajan. Hän on rukoillut ja yhä rukoilee sanomattomilla huokauksilla, että pysyisimme hänen yhteydessään ja pelastuisimme. Jeesus odottaa vain yhtä asiaa: hän odottaa vastarakkautta. Siksi hän sanoo painokkaasti, mutta suurella rakkaudella: “Pysykää minun rakkaudessani.”
Meidän vastarakkautemme parhaimmillaankin on vajavaista ja puutteellista. Sen tähden Raamattu sanoo, ettei rakkaus ole siinä että me rakastamme, vaan siinä, että Jumala rakastaa meitä. Hän on rakastanut meitä niin paljon, että lähetti Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.