Saarna Karttulan kirkossa kiirastorstaina 1991
2. vuosikerta
Joh. 13: 1-15
Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti.
Ja ehtoollisella oltaessa, kun perkele jo oli pannut Juudas Iskariotin, Simonin pojan, sydämeen, että hän kavaltaisi Jeesuksen, niin Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö, nousi ehtoolliselta ja riisui vaippansa, otti liinavaatteen ja vyötti sillä itsensä. Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, jolla oli vyöttäytynyt.
Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?"
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät".
Pietari sanoi hänelle: "Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani". Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani".
Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää".
Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki".
Sillä hän tiesi kavaltajansa; sentähden hän sanoi: "Ette kaikki ole puhtaat".
Kun hän siis oli pessyt heidän jalkansa ja ottanut vaippansa ja taas asettunut aterialle, sanoi hän heille: "Ymmärrättekö, mitä minä olen teille tehnyt? Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä olen. Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.
Tekstimme kertoo siitä, kuinka Jeesus vietti opetuslastensa kanssa viimeistä ateriaa ennen kuolemaansa. Jeesus tiesi hetkensä tulleen. Nyt hänellä on vielä viimeinen tilaisuus osoittaa omilleen täydellistä rakkautta. Hän tiesi, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä. Aloite on koko ajan hänellä. Osoittaakseen tämän hän keskeyttää jo alkaneen pääsiäisaterian, nousee pöydästä, riisuu vaippansa ja vyöttää itsensä liinavaatteella, joka oli orjan vaate, ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja.
Tässä Jeesus, jonka käsiin Isä oli antanut kaikki, ryhtyi suorittamaan orjan tehtävää. On luonnollista, että järki ei käsitä tätä toimenpidettä. Vasta Jeesuksen ylentämisen jälkeen, kun Pyhä Henki on vuodatettu, opetuslapset ymmärsivät tämänkin ihmeellisen asian, niin kuin monta muutakin asiaa.
Yksi opetuslapsista, Pietari, estelee jalkojen pesua. Hän ei muista Jeesuksen sanoja: ”Ihmisen poika ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan, ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”
Mutta me estelemme, emme tahdo ottaa vastaan pelastusta, joka tarjotaan näin alhaisessa muodossa. Ihminen ei tahdo nähdä Jumalaa orjan muodossa. Mutta Jeesus opettaa, että vain sillä, joka nöyrtyy hänen pestäväkseen, on osuus häneen ja saa olla hänen kanssaan taivaaseen vievällä pelastuksen tiellä.
Pietarin, on vaikea nöyrtyä vastaanottamaan Jeesuksen palvelusta. Hän yrittää taas kerran edelle. Mutta Jeesus asettaa hänet takaisin ruotuun sanomalla: “Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas.”
Jeesuksen rakkauden suuruus näkyy myös siinä, että hän pesi kavaltajansa Juudas Iskariotin jalat. Vaikka Juudas ei estellyt, hänen sydämensä oli jo irtaantunut Jeesuksen yhteydestä. Hän ajatteli vain Jeesuksen kavaltamista kolmestakymmenestä hopearahasta.
Mikä on tämän jalkojen pesun opetus meille? Mekin olemme velvolliset pesemään toistemme jalat, eli palvelemaan toisiamme. Jeesuksesta sanotaan, että hän otti orjan muodon, palvelijan aseman. Hän ei koskaan mennyt apua tarvitsevan ihmisen ohi. Hän auttoi aina ja joka tilanteessa. Hän jätti todella meille jalon esikuvan, että myös me tekisimme toisillemme niin kuin hän on meille tehnyt.
Siihen Jumala meitä auttakoon!