Saarna Juntusrannan kirkossa kiirastorstai-iltana 19.4.1973
Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien meidän kanssamme.
Joh. 13: 1-15
Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti.
Ja ehtoollisella oltaessa, kun perkele jo oli pannut Juudas Iskariotin, Simonin pojan, sydämeen, että hän kavaltaisi Jeesuksen, niin Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö, nousi ehtoolliselta ja riisui vaippansa, otti liinavaatteen ja vyötti sillä itsensä. Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, jolla oli vyöttäytynyt. Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät". Pietari sanoi hänelle: "Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani". Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani". Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää".
Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki". Sillä hän tiesi kavaltajansa; sentähden hän sanoi: "Ette kaikki ole puhtaat".
Kun hän siis oli pessyt heidän jalkansa ja ottanut vaippansa ja taas asettunut aterialle, sanoi hän heille: "Ymmärrättekö, mitä minä olen teille tehnyt? Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä olen. Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.
Tänä iltana me saamme katsella omiaan loppuun asti palvelevaa Kristusta. Olemmeko me Kristuksen omia? Hänen omistaan sanotaan tekstissä, että he ovat maailmassa. Jeesus sanoikin kerran, että hänen opetuslapsensa, veljensä ja sisarensa, ovat maailmassa, mutta ei maailmasta. Jos Jeesuksen opetuslapset olisivat maailmasta, niin maailma omaansa rakastaisi. Mutta nyt, koska he eivät ole maailmasta, maailma heitä vihaa. Oletko Herran omana kokenut tuota vihaa ja ylenkatsetta? Kaiken tämän keskellä muista: Jeesus rakastaa omiansa ja osoittaa sinulle rakkautta loppuun asti. Hän osoittaa sitä sinulle tänä iltana, kun tulit tänne kirkkoon ja saat kutsun tulla ehtoollispöytään. Hän tahtoo pestä sinut puhtaaksi kaikista synneistäsi, joita omalletunnolle on kertynyt.
Kun Jeesus lähestyi Pietaria ja aikoi pestä hänen jalkansa, Pietari kieltäytyi. Ethän sinä kieltäydy. Pietarille Jeesus sanoi: ”Ellen minä sinua pese, ei sinulle ole osuutta minun kanssani.” On kyseessä iankaikkinen elämä ja iankaikkinen kuolema. Kumman valitset? Joka jää synteihinsä, hän kuolee niihin. Ilman Kristuksen veren puhdistusta me kaikki hukumme iankaikkisesti. Kysy nyt itseltäsi: Otanko vastaan hänen elämää antavat verensä pesun? Tämä maailma kerran hukkuu siksi, että se ei antanut Kristuksen palvella itseään ja verellä puhdistaa ihmisten omiatuntoja. Vain se, jota Kristus saa pestä, saa osuuden hänen tykönään. Pelastetut ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Juudas Iskariotista sanotaan, että hän ei ollut puhdas. Raha ja tämän maailman ystävyys merkitsivät hänelle enemmän kuin sielun pelastuminen. Hänen loppunsa oli kauhea. Oman käden kautta hän siirtyi ajasta iankaikkisuuteen. Myöhemmin Raamattu käyttää hänestä nimitystä ‘kadotuksen lapsi’.
Kumman nimen sinä haluaisit siirtyessäsi ajasta iäisyyteen, Kristuksen pelastama vai kadotuksen lapsi? Edelliset ovat Isän siunattuja, jälkimmäiset kirottuja. Nyt näet vielä Kristuksen levitetyt kädet, ristiinnaulitut kädet, ylösnousseen lävistetyt kädet. Siihen syliin sinäkin vielä sovit. Tänäkin päivänä Kristus haluaa osoittaa rakkautta omilleen loppuun asti. Jätätkö tämän tänä iltana vastaanottamatta? Jos jätät, et ole Kristuksen oma, ja sinä kuolet synteihisi. Oletko varma, että vielä tulee uusi mahdollisuus? Kristus sanoo painokkaasti: “Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani.”
Samalla kun Jeesus näin osoitti omilleen rakkautta loppuun asti, hän antoi omilleen esikuvan: “Jos minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. Sillä minä annoin teille esikuvan, että te myös niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.”
Kukin Jeesuksen opetuslapsi on veljillensä ja sisarillensa, siis toisille Jeesuksen opetuslapsille, velvollinen olemaan apuna synnistä puhdistautumisessa, vaikka hänessä itsessäänkin on syntiä. Jeesus Kristus on syntien anteeksiantaja, mutta hän tahtoo käyttää omiaan välikappaleina julistamaan syntien anteeksiantamuksen sanomaa. Toteutuu Jeesuksen käsky: “Päästäkää ne ja tuokaa minulle.”
Kun Jeesus saa pestä meidät, hän antaa myös tehtävän. Tämän tehtävän Jeesus selvästi ilmoitti heti ylösnousemisensa jälkeen: “Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut, ja joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”
Kristuksen antama esikuva velvoittaa meitä. Kristityt ovat totuuden ja armon sanan eteenpäin viejiä. Totuus paljastaa synnin, mutta armo pelastaa suurimmankin syntisen. Armo ja totuus ovat erottamattomat kumppanukset. Siellä, missä nämä käsikkäin kulkevat, seurataan Kristuksen antamaa esikuvaa. Siellä sanotaan synti synniksi, mutta siellä on myös Kristuksen veri puhdistamassa ja pesemässä hänen omiaan veriruskeista synneistä. Siellä kuullaan tämä sana: “Ellen minä sinua pese, ei sinulle ole osuutta minun kanssani.”
Aamen.