Saarna Karttulan kirkossa 28.12.1986
1. vuosikerta
Luuk.2: 33-40
Joosef ja Maria ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan -ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä-että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.
Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.
Tämän sunnuntain aiheena on Jumalan lapsen turvallisuus. Mihin se perustuu? Epistolatekstissä meille annetaan vastaus: “Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: 'Abba! Isä!'"
Jeesus tuli keskellemme Isän lähettämänä ja opetti meitä puhuttelemaan taivaan ja maan Herraa Isäksi. Ja kun opetuslapset pyysivät, että hän opettaisi heitä rukoilemaan, hän neuvoi heitä - ja meitä kaikkia - sanomaan: Isä meidän, joka olet taivaassa.
Jumalan käsittäminen rakastavaksi Isäksi antaa meille syvän turvallisuuden tunteen. Jos me maalliset isät, jotka olemme pahoja, osaamme antaa lapsillemme hyviä lahjoja, kuinka paljon enemmän taivaallinen Isä jakaa niitä joka päivä meille. Suurin lahja lapselle on se perintö, joka pyhillä on valkeudessa. Sen perinnön olemme saaneet jo kastehetkellä, kun meille on sanottu: "Armollinen Jumala, joka pelastaa kaikesta pahasta, on Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta kutsunut sinut osalliseksi siitä perinnöstä, joka pyhillä on valkeudessa." Ja epistolateksti vakuuttaa: “Jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.”
Evankeliumit kertovat meille ihmisistä, jotka tunsivat elämässään suurta Jumalan lapsen turvallisuutta. Tekstissämme mainitaan Joosef ja Maria, jotka ihmettelivät, mitä lapsesta sanottiin. Siellä on myös Simeon, joka ottaa Jeesus-lapsen syliinsä ja siunaa Mariaa ja Joosefia. Siellä on myös naisprofeetta Hanna, joka ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Israelin lunastusta.
Jouluevankeliumi kertoo meille kedon paimenista, itämaan tietäjistä ja monista muista, joiden elämä oli suuntautunut kohti Isän lähettämää Poikaa, Jeesusta Kristusta. Kaikki eivät ottaneet Jeesusta vastaan, mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. Jeesus-nimi tarkoittaa: 'Herra pelastaa', Kristus tarkoittaa 'Jumalan voitelema', Messias. Taivaan Isä ei ole antanut meille muuta nimeä, jossa pelastumme, kuin Jeesuksen Kristuksen nimen.
Isä lahjoittaa lapsilleen varmuuden siitä, että hän torjuu lastensa elämästä kaikki pahuuden juonet, ja että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Synti kyllä väijyy aina ovella. Meillä on syntiin taipuva sydän, josta lähtevät monet pahat ajatukset ja teot. Mutta Jumala sanoo jo Raamatun alkulehdillä: Hallitse sinä sitä. Omassa voimassamme emme tähän kykene, mutta jos me Jumalan sanan valkeudessa vaellamme, niin meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veri puhdistaa silloin meidät kaikesta synnistä.
Jumalan lapsina saamme kertoa taivaan Isälle rukouksessa kaiken, mikä painaa mieltämme ja olla varmat, että hän kuulee meitä ja ajallaan auttaa meitä. Kerro hänelle elämäsi vaikeudet, kerro syntisi, pyydä niitä anteeksi ja laajenna pyyntöjäsi esirukoukseksi läheistesi ja sukulaistesi puolesta, seurakuntasi ja koko maailman puolesta. Ja sinä saat tuntea, että Isän Jumalan siunaavat kädet ovat sinun päälläsi. Tämän tunnemme etenkin ehtoollispöydässä. Ja kun olet saanut aina uudelleen kaiken anteeksi, voit kulkea täällä maailmassa lähimmäisiä siunaten ja anteeksi antaen ja tuoda esiin totuutta rakkaudessa. Sillä sinulla on sydämessäsi lahjaksi saatu Jumalan lapsen turvallisuus. Aamen.