Saarna Karttulan kirkossa
2. vuosikerta
Joh. 19: 1-16
Silloin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoskitti hänet.
Ja sotamiehet väänsivät kruunun orjantappuroista, panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuraisen vaipan ja tulivat hänen luoksensa ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas"; ja he antoivat hänelle korvapuusteja.
Pilatus meni taas ulos ja sanoi heille: "Katso, minä tuon hänet ulos teille, tietääksenne, etten minä löydä hänessä yhtäkään syytä".
Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässään ja purppurainen vaippa yllään. Ja Pilatus sanoi heille: "Katso ihmistä!"
Kun siis ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, huusivat he sanoen: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löydä hänessä mitään syytä". Juutalaiset vastasivat hänelle: "Meillä on laki, ja lain mukaan hänen pitää kuoleman, koska hän on tehnyt itsensä Jumalan Pojaksi".
Kun nyt Pilatus kuuli tämän sanan, pelkäsi hän vielä enemmän ja meni taas sisälle palatsiin ja sanoi Jeesukselle: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei hänelle vastannut.
Niin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää ja minulla on valta sinut ristiinnaulita?" Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sentähden on sen synti suurempi, joka jätti minut sinun käsiisi."
Tämän tähden Pilatus koetti päästää hänet irti. Mutta juutalaiset huusivat sanoen: "Jos päästät hänet, et ole keisarin ystävä; jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan".
Kun Pilatus kuuli nämä sanat, antoi hän viedä Jeesuksen ulos ja istui tuomarinistuimelle, paikalle, jonka nimi on Litostroton, hebreaksi Gabbata.
Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!" Niin he huusivat: "Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari".
Silloin hän luovutti hänet heille ja antoi ristiinnaulittavaksi. Ja he ottivat Jeesuksen.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, aamen.
Hiljaisen viikon maanantaina Jeesus otettiin kiinni Getsemanen puutarhassa ja vietiin Kaifaan luota palatsiin. Siellä Pilatus kuulusteli Jeesusta.
Hiljaisen viikon keskiviikkona Pilatus käy keskustelunsa pääosan kansan kanssa.
Jeesuksen päähän on painettu piikkinen orjantappurakruunu, ja hänen ylleen on puettu purppurainen vaippa. Ivaten ja pilkaten he tervehtivät häntä juutalaisten kuninkaana. Toistamiseen Pilatus ilmoitti kansalle, ettei hän löytänyt Jeesuksesta yhtäkään syytä. Barabbaan hän oli päästänyt irti, mutta Jeesuksen ruoskittanut.
Tapahtumat alkoivat vääristyä ja kääntyä päälaelleen. Ryöväri ja murhamies pääsi vapaaksi ja syytön tuomittiin. Vaikka Pilatus yritti kaikin voimin päästä irti Jeesuksesta, hän sitoutui häneen yhä tiiviimmin. Toiminta oli kuolleessa pisteessä. Pimeyden voimat näyttivät voimansa.
Vaikka Pilatus näennäisesti oli Jeesuksen puolella, hän joutui lopulta tuomitsemaan hänet kuolemaan. Kansa, joka palmusunnuntaina oli huutanut hoosiannaa Israelin kuninkaalle, huusi nyt kirjanoppineiden ja fariseusten kiihottamana: “Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!” Ja kun Pilatus vielä kysyi: “Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne?”, he vetosivat siihen, ettei heillä ole kuningasta, vaan keisari.
Kirjanoppineet ja fariseukset vetosivat jo toisen kerran keisariin. Se oli uhka Pilatuksen viralle ja maineelle. Silloin hän luovutti hänet heille ja antoi ristiinnaulittavaksi.
Näin Israelin kansa hylkäsi Jeesuksen. Hän tuli omiensa tykö, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Israel veti päällensä Jumalan vihan. Jeesuksen hylkääminen merkitsi sitä, että Jerusalem, tuo rauhan kaupunki, vuonna 70 j.Kr. tuhottiin maan tasalle. Temppeli poltettiin ja kansa ajettiin maasta pois. Silloinkin olivat roomalaiset asialla.
Tätä hajaannuksen aikaa on kestänyt lähes 2000 vuotta. Vasta vuonna 1948 Israelin valtio uudelleen perustettiin ja Israel alkoi palata omaan maahansa. Tätä paluuta ja jälleenrakennuskautta on kestänyt nyt 40 vuotta.
Jälleen on Israelissa vaikeita aikoja. Jumala kypsyttää omaisuuskansaansa. Kesä on lähellä, kuumat ajat ovat edessä. Herran toinen tulemus lähestyy. Kovat ahdistukset ja sota-ajat lähestyvät. Profeetta Sakarja ennustaa näistä ajoista. Kaikki maan kansakunnat kokoontuvat Israelia vastaan. Mutta juuri kun näyttää siltä, että Israel kyyristyy saamaan viimeisen kuolettavan iskun, sinä päivänä Herra suojelee Jerusalemin asukkaita. Herra vuodattaa Daavidin suvun ja Jerusalemin asukkaiden päälle armon ja rukouksen hengen. “Ja he katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet.” Silloin vihollinen voitetaan. “Ja hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti.”
Käymme todella ihmeellisiä aikoja kohti. Lähestyvän Herran askeleiden ääni jo kuuluu niiden korvissa, jotka Herraa odottavat. Rohkaiskaa siis itsenne, nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.