Hilj. viikon maanantai 1986

Ahtisaarna Karttulan kirkossa 24.3.1986


Matt. 26: 30-56

Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.

Silloin Jeesus sanoi heille: "Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan'. Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."

Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, niin minä en koskaan loukkaannu". Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Pietari sanoi hänelle: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Samoin sanoivat myös kaikki muut opetuslapset.

Sitten Jeesus tuli heidän kanssaan Getsemane nimiselle maatilalle; ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä menen ja rukoilen tuolla".

Ja hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa; ja hän alkoi murehtia ja tulla tuskaan.

Silloin hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani".

Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä".

Ja hän tuli opetuslasten tykö ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: "Niin ette siis jaksaneet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani! Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."

Taas hän meni pois toisen kerran ja rukoili sanoen: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, minun sitä juomattani, niin tapahtukoon sinun tahtosi".

Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi. Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat uudestaan.

Sitten hän tuli opetuslasten tykö ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Katso, hetki on lähellä, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, lähtekäämme; katso, se on lähellä, joka minut kavaltaa."

Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ja hänen kanssaan lukuisa joukko ylipappien ja kansan vanhinten luota miekat ja seipäät käsissä. Ja se, joka hänet kavalsi, oli antanut heille merkin sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni". Ja kohta hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: "Terve, rabbi!" ja antoi hänelle suuta. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ystäväni, mitä varten sinä tänne tulit?" Silloin he tulivat Jeesuksen luo, kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.

Ja katso, eräs niistä, jotka olivat Jeesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat. Vai luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, niin että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legionaa enkeleitä? Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman?"

Sillä hetkellä Jeesus sanoi joukolle: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan. Joka päivä minä olen istunut pyhäkössä opettamassa, ettekä ole ottaneet minua kiinni. Mutta tämä kaikki on tapahtunut, että profeettain kirjoitukset kävisivät toteen." Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.


Hiljaisen viikon maanantain tapahtumat vievät meidät Getsemaneen. Se oli suuri puutarha, siitä käytettiin myös nimeä Getsemanen maatila. Nykyään sillä paikalla on yhä kaunis puutarha kukkineen ja liki 2000 vuotta vanhoine öljypuineen. Puutarhaan on rakennettu kirkko, jota kutsutaan nimellä ‘Kaikkien kansojen kirkko’.

Tätäkin Karttulan kirkkoa voitaisiin kutsua Getsemane-kirkoksi alttaritaulun perusteella. Ja kuinka toivoisinkaan, että tätä voitaisiin kutsua myös kaikkien seurakuntalaisten kirkoksi.

Alttaritaulussa näemme välähdyksen siitä rukoustaistelusta, jota Jeesus kävi Getsemanessa. Taistelu oli ankara. Raamattu kertoo, että suuressa tuskassaan hän rukoili yhä hartaammin niin, että hänen hikipisaransa olivat kuin veripisarat, jotka putosivat maahan. Hän rukoili yksin. Opetuslapset olivat mukana puutarhassa, mutta he nukkuivat. Kolme kertaa Jeesus rukoili ja kolme kertaa hän herätteli heitä. Vihdoin hän sanoi vakavat sanat: “Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko.”

Tuo lihan heikkous näkyi jo silloin ja näkyy nytkin Jeesuksen opetuslasten elämässä. On niin vähän rukousta, niin vähän todellista, harrasta rukousta meidän elämässämme. Saattaa kulua pitkiä aikoja, ettemme muista rukoilla. Synti uuvuttaa ja nukuttaa. Synti on kuin häkä, joka uhkaa meitä hengellisellä kuolemalla ja lopulta iankaikkisella kuolemalla. Ellei Herra itse tule meitä herättämään vahvalla nuhteen sanalla, me hukumme.

Tarvitsemme herätystä yksityisinä seurakunnan jäseninä ja koko seurakuntana. Nyt ei saisi enää kukaan huolettomasti nukkua, sillä Herran toinen tulemus on lähellä, se on jo oven edessä. Eräälle saarnamiehelle Herra antoi käskyn kirjoittaa oikein muistiin sanat: “Lopunajan viimeiset hetket ovat nyt käsillä.”

Ymmärrämmekö, mikä vaara piilee siinä, että Herran tullessa opetuslapset nukkuvat? Emmekö pyydä tällä hiljaisella viikolla koko sydämestämme sitä, että Herra antaisi minulle ja meille kaikille herätyksen armon.

Sillä Jumalan pyhä ja armollinen tahto on, ettei kukaan hukkuisi, vaan kaikki pelastuisivat. Mutta kuitenkin moni kastettukin vaeltaa Kristuksen ristin vihollisena. Paavali totesi tämän aikalaisistaan ja jatkoi, että “sana rististä on hullutus tälle maailmalle, mutta niille, jotka pelastuvat, se on Jumalan voima”. Yhä uudelleen tämä maailma nostaa pystyyn ristinpuun ja naulaa siihen Jeesuksen Kristuksen. Mutta yhä risti kertoo meille Jumalan rakkaudesta kaikkia meitä langenneita ihmisiä kohtaan.

Hiljaisen viikon kärsivä Kristus on nyt siis kulkemassa yksin Golgataa kohti. Kukaan ei ole häntä tukemassa. Lopulta kaikki opetuslapsetkin pakenevat ja jättävät hänet. Pimeyden vallat tuntuvat vallitsevan joka puolella. Kristus otetaan kiinni ja vangitaan. Yksinäisen Kristuksen viimeinen taival kohti ristiä on alkanut.