Saarna Lapinlahden kirkossa 21.5.1983
3. vuosikerta
Joh. 6: 44-47
Jeesus sanoi: “Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.”
Tämän sunnuntain aiheena on Hengen odottaminen.
Helatorstaina Jeesus oli antanut opetuslapsilleen lupauksen, että hän pyytää Isältä ja Isä antaa heille toisen puolustajan olemaan heidän kanssaan iankaikkisesti. Kymmenen päivää opetuslapset odottivat rukoillen tuon lupauksen täyttymistä. Kaikki oli Taivaallisen Isän varassa.
Jeesuksella oli joka hetki katkeamaton yhteys lähettäjäänsä. Hän antoi kaikesta kunnian Isälleen, kaikessa hän oli kuuliainen. Mihinkään hän ei ryhtynyt eikä mitään tehnyt ilman Isän neuvoa ja läsnäoloa.
Isän apua tarvitsemme myös me. Me emme edes voi oma-aloitteisesti tulla Jeesuksen luokse, vaan Isän täytyy ensin vetää meitä. Ihmisestä päin ei ole tietä Kristuksen luokse. Siksi uskolla ei ole muuta tukea kuin tämä Jumalan vetäminen ja Kristus, jonka tykö hän meitä vetää.
Mitä tuo vetäminen sitten oikein on? Onko se joku persoonaton luonnonvoima, joka vetää ja vaikuttaa? Sana vastaa: “Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.” Vetovoima on siis Jumalan iankaikkinen armo ja rakkaus.
Emme voi kukaan puolustautua sillä, ettei Jumala ole juuri minua vetänyt Jeesuksen luo. Jokaisella on mahdollisuus kuulla, ja kuuleminen johtaa ratkaisuun. Juuri sanan kuuleminen on Isän vetämistä. Kolmannen uskonkappaleen selityksessä Luther opettaa: “Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraan Jeesukseen Kristukseen, enkä tulla hänen tykönsä, vaan Pyhä Henki on kutsunut minua evankeliuminsa kautta.”
Jumala rakkaudessaan tekee aina ensin aloitteen ihmisen pelastamiseksi. Kaikki johdetaan ylhäältä Isän luota. Kaikki, jotka ovat päässeet Jeesuksen Kristuksen luokse, ovat Jumalan opettamia. Jeesus viittaa profeetta Jeremian sanaan Joh. 6:45: “‘Ja he tulivat kaikki Jumalan opettamiksi.’ Jokainen joka on Isältä kuullut ja oppinut tulee minun tyköni.”
Tässä korostuu sanan opettamisen merkitys. Jeesus kehotti: “Kastakaa ja opettakaa.”
Mikä on sitten ihmisen osuus? Voiko ihminen tehdä mitään pelastuakseen, vai viekö Jumala automaattisesti kaikki taivaaseen Isän luokse?
Raamattu opettaa, että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Kaikki ihmisen elämässä tapahtuu Jumalan armosta. Sanan kuuleminen ja vastaanottaminen myös. Kun Pyhä Henki saa Sanan kautta kirkastaa Isää, ihminen lähtee liikkeelle Jumalaa kohti.
Tämän sunnuntain psalmitekstissä sanotaan: “Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala. Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.” Ps. 36. Ensin armon kalleus, sitten etsiytyminen Jumalan siipien suojaan.
Miksi kaikki ihmiset eivät pääse Jumalan opettamiksi? Siksi koska he eivät tule kuulemaan Jumalan sanaa. Usko Jeesukseen Kristukseen voi syntyä vain Sanan vaikutuksesta.
Painokkaasti Jeesus sanoo: “Joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.” Uskon syntyminen on Jumalan teko. Jumala vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen elämässämme. Jumalan hyvyys, iankaikkinen rakkaus ympäröi ihmistä joka hetki täällä maailmassa.
Me joudumme jokainen viimeisellä tuomiolla tekemään tilin siitä, millaiset johtopäätökset olemme elämässämme tehneet Isän vetämisestä ja hänen suuresta rakkaudestaan ihmisiä kohtaan. Emme voi tehdä mitään pelastuaksemme, voimme vain ottaa sen lahjana vastaan. Ja juuri sitä Jumala meiltä odottaa. Hukumme, jos hylkäämme kalliin armon, jota hän meille tarjoaa.
Osaammeko pyytää: “Vedä, rakas Isä, minutkin kokonaan Jeesuksen Kristuksen luo.” Jumala ei ylenkatso pienten alkujen päivää. Hiljaisenkin huokauksen hän kuulee. Hän näkee tälläkin hetkellä, kuka Isän vetämänä katsoo kaivaten Armahtajan puoleen.
Pysy siinä, Herran siipien suojassa, niin kuin syntinen nainen tai ristin ryöväri. Älä lähde pois, kuten rikas nuorukainen tai Juudas Iskariot. Isä vetää. Nämä kaksi sanaa voidaan muuttaa pyynnöksi: “Vedä Isä!” Silloin aukeaa tie Pelastajan ja Armahtajan luo, aukeaa kaita elämän tie ja taivaan portti.
Kaikki uskossa kuolleet Jeesus Kristus herättää viimeisenä päivänä iankaikkiseen elämään. Mekin saamme olla tuossa pelastettujen joukossa, jos annamme Isän vetää meidät Jeesuksen Kristuksen luo.