Saarna Syvänniemen kirkossa 26.5.1985
2. vuosikerta
Joh. 12: 44-50
Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt. Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt.
Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."
Tule Pyhä Henki, laskeudu taivaasta alas, meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.
Helluntai on seurakunnan syntymäpäivä. Lupaus Pyhän Hengen vuodattamisesta tämän maan päälle toteutui. Ensimmäisenä helluntaina opetuslapset saivat Pyhän Hengen. Odotus oli päättynyt. Pelokkaista miehistä tuli rohkeita sananviejiä.
Yksi opetuslapsista, Pietari, piti helluntaina voimakkaan puheen. Kuulijat saivat piston sydämiinsä ja alkoivat kysellä: “Mitä meidän pitää tehdä, että pelastuisimme?” Pietari kehotti heitä uskomaan Jeesukseen ja ottamaan kasteen. Ja sinä päivänä kastettiin noin 3000 ihmistä. Kristillinen seurakunta oli syntynyt.
Pyhä Henki alkoi jatkaa seurakunnassa Jeesuksen aloittamaa työtä. Pyhän Hengen työ jatkuu yhä myös Karttulan seurakunnassa. Pyhä Henki tekee pelastavaa työtään sanan ja sakramenttien kautta. Pyhä Henki on aina siellä, missä Jumalan sana on esillä. Niin nytkin täällä Syvänniemen kirkossa.
Pyhä Henki on siinä sanassa, joka luettuna, puhuttuna tai veisattuna on esillä. Hän toivoo ja odottaa, että me aukaisemme hänelle sydämemme ja otamme hänet uskossa vastaan. Pyhän Hengen päätehtävä on kirkastaa meille Jeesusta Kristusta ja hänen työtään sielujemme pelastukseksi.
Kun Pyhä Henki aloittaa sydämessämme työnsä, hän ensin näyttää meille syntimme, siis sen, missä olemme tehneet väärin ja rikkoneet Jumalaa ja lähimmäisiä vastaan. Voi, kuinka monet katkerat itkut on itketty, kun Pyhä Henki on näyttänyt ihmiselle, mitä hän on tehnyt ja tekemättä jättänyt. Mutta Pyhä Henki ei ole jättänyt häntä siihen. Murtunutta ruokoa hän ei ole musertanut eikä suitsevaa kynttilänsydäntä sammuttanut. Hän on näyttänyt ja kirkastanut Golgatan ristinuhria syntisen pelastumiseksi.
Maailman suurin ihme on se, että syntinen ihminen ja Kristus tapaavat toisensa. Silloin selviää Kristuksen sana: “Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.” Ja että Kristus ei ole tullut maailmaan tuomitsemaan, vaan pelastamaan, niin että kaikilla olisi iankaikkinen elämä. Pyhän Hengen työllä on siis vain yksi tähtäys– ja painopiste: ettei yksikään hukkuisi, vaan kaikilla olisi pääsy Jeesuksen Kristuksen kautta iankaikkiseen elämään.
Mekin olemme jo kasteessa saaneet Pyhän Hengen lahjan. Olemmeko osanneet siitä iloita ja sitä arvostaa? Pyhä Henki aloittaa pelastavan työnsä pienen lapsen sydämessä ja elämässä. Mutta sekin tapahtuu vain Jumalan sanan kautta. Siksi Jeesus kehottaa kasteen jälkeen myös opettamaan kastetulle kaikkea sitä, mitä hän on opetuslapsilleen sanonut.
Tähän kristilliseen kasvatustyöhön voi tulla häiriöitä ja keskeytyksiä meidän valvomattomuutemme takia. Kristinoppimme sanoo näin: “Jos Pyhä Henki ei saa lapsena kastettua hoitaa Kristuksen yhteydessä, maailman henki valtaa ihmisen sydämen.”
Mutta Jumala on uskollinen. Hän kutsuu meitä, herättää meitä monella tavalla elämämme aikana. Hän itse sanoo, että hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän ja lähtee etsimään yhtä kadonnutta, kunnes hän sen löytää. Ja kun hän sen löytää, hän nostaa sen syliinsä ja kantaa olallaan kotiin asti.
Kasteen armoliitto ei Jumalan puolelta koskaan katkea. Me voimme sen suruttomuudellamme katkaista ja saattaa itsemme suureen vaaraan. Siksi Jeesus kutsuu. Hän sanoo: “Jos joku janoaa, hän tulkoon minun tyköni ja juokoon.” Hänen suurin ilonsa on vastaanottaa syntinen ja suruton ihminen yhteyteensä. Hän haluaa vanhurskauttaa jumalattoman.
Älkäämme siis jääkö pimeyteen, vaan tulkaamme Jumalan sanan valkeuteen. Siinä on meidän onnemme, elämämme ja autuutemme nyt ja iankaikkisesti. Aamen.