6. kolm.p. jälk. sunnuntai 1989

Saarna Syvänniemen kirkossa 2.7.1989

3. vuosikerta


Matt. 5: 38-42

Jeesus sanoi: "Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin; ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin; ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää."


Tämän päivän evankeliumiteksti on katkelma Jeesuksen vuorisaarnasta, jonka hän piti Galilean järven rannalla. Vuorisaarna alkaa autuaaksi julistamisella ja jatkuu syvällisillä elämänohjeilla ja Jumalan lain tulkinnoilla. Hän sanoo tekstimme edellä, ettei hän ole tullut Jumalan lakia kumoamaan vaan täyttämään. Toisin sanoen: vain hän kykenee sitä noudattamaan ja osoittamaan, mitä se meille merkitsee. 

Vuorisaarna jaetaan lauselmaryhmiin. Tämän sunnuntain teksti on viides lauselmaryhmä, joka puhuu kostosta luopumisesta. Jeesus asettaa rinnakkain kaksi lakia. Ensin hän viittaa ns. Hammurabin timantinkovaan lakiin: ‘Silmä silmästä ja hammas hampaasta’. Se kuului siihen aikaan yleisesti tunnettuun ja tunnustettuun Rooman 12 taulun lakiin. Se takasi oikeusturvan niin Israelissa kuin muuallakin.

Mutta Jeesus ei yhdy Hammurabin lakiin, vaan kieltää kostoon turvautumisen kertakaikkiaan. Hänen lakinsa on rakkauden laki, jonka rakkauden kaksoiskäsky tiivistää. Pahalle ei ole tehtävä vastarintaa.

Oikealle poskelle lyöminen oli suuri häväistys. Mutta Jeesus neuvoo opetuslapsiaan ottamaan vastaan häväistyksiä. 

Se oli ikivanha kuninkaallinen tie. Opetuslasten kärsimysalttius on merkki heidän asemastaan Jumalan valittuina. Se, joka katsotaan arvolliseksi Jumalan valtakuntaan, saa myös osansa sen tähden tulevasta kärsimyksestä.

Kärsimyksiä ei ole paettava, vaan ne on muunnettava uuden elämän voimiksi Jumalan yhteydessä.

Toisaalta, kärsimykseen alistuva riisuu vastustajan aseista. Kehottaahan Jumalan sana: ‘jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle’. Paha on voitettavissa vain hyvällä. Tämä on rakkauden laki.

Jeesuksen opetus on selvä:

1. Jokaista ihmistä on rakastettava lähimmäisenä.

2. Vihan kierre on katkaistava rakkaudella.

Jeesuksen opetuslapsi antaa aina enemmän kuin häneltä vaaditaan. Käyttäytymisessään hän rikkoo kaikki yleisesti tunnetut kaavat ja rajat.

“Jos joku tahtoo ottaa ihokkaasi, anna hänelle vaippasikin. Jos joku pakottaa sinut kilometrin matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta anoo äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.”

Saattaa tuntua nyt siltä, että näiden ohjeiden noudattaminen johtaisi Jeesuksen opetuslapset asemaan, jossa heidät riistettäisiin hetkessä putipuhtaiksi. Kysymys ei kuitenkaan ole alistumisesta, vaan rakastamisesta. Joku on sanonut: “Rakkaus ei vesitä oikeudenmukaisuutta, vaan lisää sitä.”

Näin rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäiseen tulee elämän suunta, joka estää sitä muodostumasta pelkäksi tunteiluksi. Rakkaudesta tulee energiaa, voima, joka muuttaa pahan hyväksi.

Jeesuksen vuorisaarna on kokonaan Rakkauden lakia. Se on kuin peili, jossa omat piirteemme näkyvät kiusallisen selvästi. Kun katsomme rakkauden lain peiliin, näemme oman rakkaudettomuutemme Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Meidän on painettava päämme alas ja sanottava synnintunnustuksen sanoin: “Herra, minä tunnustan sinun totuutesi valossa, että olen tehnyt syntiä ajatuksin ja sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Minun tulisi rakastaa sinua, Jumalani ja Vapahtajani, yli kaiken, mutta olen rakastanut itseäni enemmän kuin sinua. Sinä olet antanut minulle lähimmäisen, että rakastaisin häntä niin kuin itseäni. Olen kuitenkin ollut itsekäs ja käteni on ollut hidas auttamaan…”

Rakkauden laki ajaa meidät Kristuksen luo. Siellä on syntisen pakopaikka. Kristuksen luona saa kertoa kaikki puutteensa, hätänsä ja kärsimyksensä. Hänen eteensä saa viedä ystävänsä ja vihamiehensä. Siellä kaikki muuttuu uudeksi ja synnit pestään pois Jeesuksen kalliilla ja viattomalla verellä. Siellä tuomitulle annetaan armoa armon päälle. Syntiselle annetaan uusi voima ja uusi armo.

Rakkaat ystävät! Kun Jumalan lain edessä näemme oman syntisyytemme ja kelvottomuutemme, jääkäämme sen Herran armahdettaviksi, joka kärsiessään ei uhannut kostolla, vaan rukoili vihamiestensä puolesta. Hän rakasti loppuun asti. Jeesus sanoo, että jos me annamme toisillemme anteeksi, niin taivaallinen Isäkin antaa meille anteeksi. “Autuaat ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden”.