Saarna Karttulan kirkossa 26.10.1986
3. vuosikerta
Mark. 4: 21-25
Ja Jeesus sanoi kansalle: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi? Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki. Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."
Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on."
Armo teille ja rauha häneltä, joka oli ja joka on ja joka tuleva on, Jeesukselta Kristukselta.
Tänään on lähetyssunnuntai. Puhutaan ja veisataan lähetystyöstä. Tästä työstä sanoo Herra, joka lähettää: ”Tämän valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Matt. 24: 14.
Loppua enteilevät väkevät eksytykset. “Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.”
Lähetystyön loppu ja Kristuksen toinen tuleminen on kytketty toisiinsa. “Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus. Aurinko pimenee, kuu ei anna valoansa ja taivaiden voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat, ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.”
Herran omat tekevät ilolla lähetystyötä, sillä he rakastavat Herran tulemusta. He iloitsevat, rukoilevat ja kiittävät joka tilassa siksi, että he tietävät jouduttavansa Herran tulemusta. Tänäänkin saarnataan Jumalan valtakunnan evankeliumia kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Se on kovaa, arkista ja monen halveksimaa työtä. Sitä tehdään monesti suuressa heikkouden tunnossa, sairaina, lyötyinä ja aivan puolikuolleina.
Heprealaiskirjeen 11. luvussa kerrotaan Jumalan lähettiläistä maailmassa. He ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta. Heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu, ahdistettu ja pahoinpidelty. Mutta he jaksavat, sillä Herra on joka päivä heidän kanssansa.
Mutta muistammeko, että myös me olemme lähetystyöntekijöitä? Kaikki emme voi lähteä maailman ääriin. Täytyy olla myös niitä, jotka lähettävät. Kaikki kristityt ovat kasteensa perusteella kutsutut, siunatut ja lähetetyt lähetystyöhön. Lähetyskenttä alkaa omasta kodista, omasta seurakunnasta ja jatkuu aina maan ääriin asti.
Jumalan sana ei ole tarkoitettu salatuksi, kätketyksi, vaan tullakseen ilmi. Eihän lamppua oteta esiin pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle. Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi.
Sana panee meidät liikkeelle. Sanassa Jumala puhuu meille. Jeesus kehottaa: “Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette.” Ja Paavali: “Sillä usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” Jumalan valtakunnassa kaikki perustuu Kristuksen sanaan. Siihen perustuu myös lähetystyö. Lähetyskäsky kuuluu: “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Jeesus on maailman valkeus. Vielä on valkeuden sanoman viemisen aika. Viekäämme sitä uskossa ja toivossa, ennen kuin tulee se yö, jolloin kukaan ei voi työtä tehdä.