2. pääsiäisen jälk. sunn. 1989

Saarna Karttulan kirkossa 9.4.1989


Joh. 10: 1-10

Jeesus sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri. Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."

Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.

Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi. Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys."


Herra on minun paimeneni.

Oletko koskaan ollut paimenessa? Itse olin pikku poikana paimenessa siellä Raudaskylän maisemissa lähellä lapsuuskotiani. Paimensin yhtä lehmää.

Nykyään taitaa paimentaminen täällä Suomessa olla jo harvinaista. Oikeitten paimenten tilalle ovat tulleet sähköpaimenet.

Paimen on hyvin arvostettu nimitys Raamatussa. Se on kuvaannollinen ilmaisu hallitsijoista ja jumalista. Vanhassa Testamentissa Jumala on kansansa paimen ja kansa hänen laumansa. Samoin Daavid ja Daavidin jälkeläisenä Messias kuvataan paimeneksi.

Tosiasiassa täällä maailmassa on paljon paimenia. Jokainen, joka on vastuussa jostakin ihmisryhmästä, on paimen. Hän paimentaa, huolehtii yötä päivää kaittavistaan. Tällaisia paimenia on eri elämän aloilla. Niitä on urheilun parissa, niitä on partiotyössä, niitä on seurakunnassa. Niitä on isänmaamme valtiollisessa elämässä, myös kodissa isä ja äiti.

Nyt on kyse siitä, millaisia paimenia me olemme. Olemmeko hyviä vai huonoja paimenia? Oikeita vai vääriä? Tämän sunnuntain teksti panee meidät todella tämän kysymyksen eteen.

Jeesus sanoo, että oikea paimen menee kaittaviensa keskelle ovesta, kun taas väärä paimen menee sinne muualta, kuin varas ja ryöväri. Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. Kaittavat tuntevat paimenensa äänen ja seuraavat häntä, mutta vieraan paimenen ääntä ne pakenevat, koska eivät tunne vierasten ääntä.

Ehkä toteamme, että eihän tässä ole mitään erikoista. Näinhän paimenen pitää tehdäkin.

Tässä onkin se yksinkertainen totuus, että hyvä paimen tekee huolellisesti kaiken sen, mikä on hänen velvollisuutensa. Mutta asia saa uuden ja merkittävän käänteen, kun Jeesus sanoo ihmetteleville kuulijoilleen sanat: “Minä olen lammasten ovi.” Jeesus on siis ovi. Hän on ovi lampaiden luo ja samalla lampaiden käyttämä ovi.

Sitten Jeesus viittaa niihin paimeniin, jotka ovat tulleet lauman luo ennen häntä ja sanoo, että he ovat olleet pahoja paimenia, varkaita ja ryöväreitä. Mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.

Sitten Jeesus sanoo uudestaan ja niin selvästi kuin se ihmissanoin on sanottavissa: “Minä olen ovi. Jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu.”

Vain Jeesuksen kautta kulkee tie totiseen lammastarhaan ja ulos totiselle laitumelle. Jeesus on ainoa pelastuksen välittäjä. Vain hänellä on oikeus ja valta sanoa: “Minä olen se hyvä paimen.”

Todellisen hyvän paimenen tuntomerkki on se, että hän antaa henkensä lammasten edestä. Rakkaudesta meihin, syntisiin ihmisiin, taivaallinen Isä lähetti Jeesuksen Kristuksen, ainokaisen Poikansa, meille todelliseksi hyväksi paimeneksi, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Me saamme olla tämän suuren paimenen apulaisia, apupaimenia. Kun me menemme kaittaviemme luo, menkäämme sinne ovesta, menkäämme sinne Jeesuksen kautta. Silloin pyrimme tekemään kaiken, mikä on velvollisuutemme, rukouksen hengessä muistaen, ettemme ole omalla asiallamme, vaan lähettäjämme asialla. Saamme olla hyvän paimenen asialla, joka sanoo: “Tulkaa minun tyköni kaikki. Minä olen ovi. Kun tulette tai menette, tehkää kaikki minun kauttani, sillä minulla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Ja minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”

Aamen.