14. kolm.p. jälk. sunn. 1988

Saarna Karttulan kirkossa 4.9.1988

2. vuosikerta


Joh. 5: 1-14

Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää. Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista. 

Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta. Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?" Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua". Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".

Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä oli sapatti. Sentähden juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, eikä sinun ole lupa kantaa vuodetta". Hän vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy'." He kysyivät häneltä: "Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy'?" Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.

Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi".


“Minulla ei ole ketään.” Näin huokaili Jeesukselle sairas mies Betesdan lammikon luona. Hän oli odottanut apua 38 vuotta. Hänen kohtalotovereitaan on tänäänkin kaikkialla. Usein he miettivät ja huokailevat, onko yhtään ihmistä, joka todella välittää minusta.

“Minulla ei ole ketään” voi olla vanhuksen, sairaan, köyhän pakolaisen huuto, joka tuntee olevansa vain muiden tiellä.

“Minulla ei ole ketään”, voi tuntea iästä riippumatta elämän suurissa kriiseissä oleva ihminen.

Kaipaamme kukin omalla tavallamme Betesdaa, joka suomennettuna on ‘Laupeuden talo’ tai ‘Armon huone’. Kaipaamme apua oman elämämme ongelmiin.

Jumala auttaa meitä usein toisen ihmisen kautta. 

Tällaista apua oli odottanut myös Betesdan lammikon mies. Itse hän ei päässyt liikkeelle. Siksi hän valitti Jeesukselle. “Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu, ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua.” “Muut menevät, minä jään”, oli hänen huokauksensa.

Mutta Jumala voi auttaa myös suoraan. Jo sinulla on joku, joka sinua auttaa elämän taistelussa, kiitä hänestä. Hän on Jumalan lähettämä enkeli ihmishahmossa. Mutta jos sinulla todella ei ole ketään, muista, että “niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois”.

Jeesus pysähtyy aina siellä, missä on sydämen hätää, yksinäisyyttä, sairautta ja kuoleman tuskaa. Jeesus on juuri siellä, missä kärsivä ihminen elää. Hän oli Betesdan lammikolla, hän on sinun luonasi.

Virressä sanotaan: “Ei sairaan sijaa karta hän, ei terveen ilopöytää. Luo köyhän sielun, nääntyvän hän tiensä aina löytää.” Jeesus pysähtyi Betesdan lammikon miehen luona ja kysyi: “Tahdotko tulla terveeksi?” Ja lopuksi mies kuulee sanat:”Nouse, ota vuoteesi ja käy.”

Jeesus toimii sanan kautta. Siinä on voima. Siitä on saatu apu. Tänäkin päivänä on mahdollista päästä monista vaivoista Jeesuksen sanan kautta. On noustu, lähdetty liikkeelle, apu on saatu.

Parantunut mies saa vielä ylimääräisen lahjan. “Mene äläkä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi.” Pahinta ei sittenkään ollut ruumiin sairaus, vaan sielun sairaus, synti. Siksi ihmiselle, sairaallekin, voi tapahtua jotakin vielä pahempaa kuin ruumiillinen sairaus.

Rakkaat ystävät! Olemme kaikki tänään Betesdan lammikon äärellä. Jeesus kysyy jokaiselta: “Tahdotko tulla terveeksi?” Kertokaamme hänelle kaikki, mikä meitä painaa, hätämme ja syntimme. Hän on kuohuttanut pyhän verensä Golgatan ristillä pelastukseksi meille kaikille. Saamme nyt parannetun miehen tavoin pyhäkössä kiittää Jeesusta Kristusta hänen täydellisestä uhristaan ristinpuulla ja rukoilla, että hän lähettäisi Pyhän Henkensä, että uskossa saisimme ottaa tarjolla olevan avun vastaan. Hän sanoo sinulle: “Ota vuoteesi ja käy!”

Huokauksesi “minulla ei ole ketään” muuttuu Jeesuksen luona kiitokseksi: “Kiitä Herraa minun sieluni, äläkä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi.”

Aamen.