Saarna Karttulan kirkossa 9.9.1990
1. vuosikerta
Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"
Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".
Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi. Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse. Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä. Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.
Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.
Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?" Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".
Lähimmäisemme
Vietämme tänään lähimmäisen päivää. Tämän sunnuntain aiheena on myös lyhyesti Lähimmäisemme.
Tänään puhutaan lähimmäisenrakkaudesta, mutta myös Jumalan rakkaudesta, sillä ilman jälkimmäistä ei ole edellistäkään. Lähimmäisenrakkauden pohjana ja perustana on Jumalan rakkaus meihin ihmisiin. Se näkyy selvimmin Jeesuksessa Kristuksessa, jonka Jumala lähetti tähän maailmaan meitä pelastamaan. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
Apostoli Johannes kirjoittaa epistolatekstissämme: “Jos joku sanoo: ‘Minä rakastan Jumalaa’, mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.”
Lähimmäisenrakkaus on siis uskomme koetinkivi tai mittari. Jos meillä on rakkaus Jumalaan, se näkyy myös arkielämässä. Kotona ja lähiympäristössämme emme voi näytellä. Siellä paljastuu se, mitä sisimmältämme olemme. Ajatukset, sanat ja teot kertovat lähimmäisille siitä, osaammeko vain ulkoa rakkauden kaksoiskäskyyn, vai onko se myös uskossa meihin sulautunut. Pahat ja kovat sanat, armottomat teot, ne kaikki kertovat, että Jumalan rakkaus ei ole vielä päässyt sydämeemme asti. Pappeina ja leevilaisinä voimme mennä kärsivän lähimmäisen ohitse. Ja kuinka usein itsekin olen näin tehnyt! Ei se, mitä me sanomme, vakuuta vielä aidosta uskosta, vaan se, mitä teemme. Elävä usko näkyy aina laupeuden tekoina.
Tekstimme samarialaiselle on annettu lisänimi ‘laupias’, koska hän osoitti uskonsa auttamalla lähimmäistään. Hän osallistui kulkijan kärsimyksiin. Hän osoitti todellista sympatiaa, joka kuultiin, nähtiin ja koettiin. Laupias samarialainen pani kaiken likoon, jopa oman henkensäkin, sillä samat rosvot, jotka löivät kulkijan maahan, olisivat voineet väijyä vieläkin pensaan takana. Kuitenkin hän pysähtyi ja vuodatti kärsivän haavoihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään, vei majataloon ja hoiti häntä. Hänellä ei ollut kiirettä, koska hänellä oli rakkautta. Ja kukkarokin aukesi, koska hänellä oli rakkautta.
Onko meillä tätä oikeaa lähimmäisen rakkautta? Sana kehottaa: “Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.”
Rakkaat ystävät! Onhan se kaunista, kun puhutaan rakkaudesta. Mutta vielä kauniimpaa on osoittaa rakkautta lähimmäisillemme ja läheisillemme kotona ja lähiympäristössä, jossa elämme. Se on todella kaunista, että osoitamme laupeutta, lempeyttä, ystävällisyyttä ja hyvyyttä kaikkialla, missä elämme ja olemme. Jeesus sanoo myös: “Rakastakaa vihollisianne. Olkaa täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”
Tähän täydellisyyteen saamme pyrkiä Kristuksen veren voimalla.