1. paastonajan sunnuntai 1991

Saarna Karttulan kirkossa 17.2.1991

2. vuosikerta


Matt. 16: 21-23

Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko". Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".


Tämän sunnuntain aiheena on Jeesus, kiusausten voittaja. Jeesus opettaa meitä Isä meidän -rukouksessa: “Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.”

Jeesuskin joutui kiusauksiin maallisen vaelluksensa aikana. Ensimmäisen vuosikerran evankeliumiteksti alkaa: “Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.” Mutta Jeesus voitti kaikki kiusaukset viittaamalla kirjoitettuun Jumalan sanaan. Hän sanoi yhä uudelleen: “Kirjoitettu on…”

Jumala ei kiusaa ketään, eikä Jumala ole pahan kiusattavissa. Mutta me ihmiset olemme. Meitä jokaista kiusaa meidän oma himomme, joka kohdistuu milloin mihinkin.

Jo ensimmäiset ihmiset paratiisissa kokivat pahan läsnäolon ja lankesivat kiusaukseen. Vihollinen tietää, että ihmisen luonto on aina valmis syntiin. Siksi meitä varoitetaan: “Joka luulee seisovansa, katsokoon ettei lankea.” Valvomaton ihminen on viholliselle helppo saalis. Sen joutuivat Jeesuksen opetuslapsetkin yhä uudelleen kokemaan. 

Tämän sunnuntain tekstissä Jeesus puhuu opetuslapsilleen kärsimisestään ja kuolemastaan. Hänen piti mennä Jerusalemiin ja kärsiä paljon. Hänet surmattiin, mutta kolmantena päivänä hän nousi kuolleista.

Eniten tästä profetiasta loukkaantui Pietari. Hänellä oli varmasti suuret suunnitelmat tulevaisuudesta. Olihan tässä nyt Messias, hän, joka suunsa henkäyksellä voi tuhota vastustajansa. Pietarin ja muiden opetuslasten oli mahdotonta ymmärtää puhetta kärsimyksestä ja kuolemasta. Jeesuksen suunnitelmahan oli järjetön suunnitelma! Siitä oli heti päästävä eroon.

Pietari otti Jeesuksen erilleen ja esitti oman suunnitelmansa. Siinä oli hänen mielestään järkeä. Ei mitään kärsimystä ja kuolemaa. Jumala varjelkoon Jeesusta. Sitä ei saa tapahtua Jeesukselle.

Tällaisia me ihmiset olemme. Tiukan paikan tullen meillä on otsaa neuvoa taivaan ja maan Herraa.

Mutta Jeesus tajusi ja tunsi heti, kenen asialla Pietari oli. Pietari sai kovat nuhteet, sillä hän oli itsensä saatanan asialla. Pietari tahtoi saada Jeesuksen lankeamaan ja kääntymään pois kuoleman ja kärsimyksen tieltä.

Mutta eihän Jeesuksen profetia päättynyt kuolemaan, vaan ylösnousemukseen. Siihen opetuslapset eivät reagoineet ollenkaan. Eikä kukaan heistä sitä Jeesuksen kuoleman jälkeen muistanut, vaikka Jeesus sen aina liitti kärsimysilmoituksensa loppuun.

Tällaisia me olemme. Me kuulemme Jumalan sanastakin vain sen, minkä haluamme kuulla. Tarvitsemme jatkuvasti Pyhän Hengen johdatusta ja Jeesuksen kirkastumista.

Rakkaat ystävät! Rukoilkaamme joka päivä: Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Rukoilkaamme joka päivä Isä meidän -rukousta, sillä me olemme jatkuvasti pahan kiusattavissa ja toistuvasti lankeamme pahan pauloihin ajatuksissa, sanoissa ja töissä. Tarvitsemme joka hetki Jeesuksen veren puhdistavaa voimaa. Ilman sitä vaellamme pimeydessä ja hukumme iankaikkisesti. Jeesus on maailman valkeus, ja joka häntä seuraa, se ei pimeydessä vaella. “Ja jos me valkeudessa vaellamme, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.” Hän on ollut kaikessa kiusattu, niin kuin mekin, ja sen tähden hän voi kiusattuja auttaa.