Saarna 13.11.1994 Karttulan kirkossa
Valvomisen sunnuntai
2. vuosikerta
Luuk. 12: 35-40
"Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen!
Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista."
Tänä päivänä meitä kehotetaan valvomaan.
Mitä se on? Se on sitä, että olemme aina toimintavalmiina, eli niinkuin partiolaiset: aina valmiina.
Hengellinen valvominen on sisäistä valvomista, hereillä oloa. Nukkuville opetuslapsille Jeesus sanoo yhä uudestaan: Valvokaa ja rukoilkaa! Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa, eli viitan liepeet vyön alle sidottuina ja lamppu kädessä, valmiina suorittamaan annettua tehtävää.
Mikä tuo tehtävä sitten on meidän kohdallamme? Se on Jeesuksen toisen tulemisen odottaminen ja siitä tehtävät johtopäätökset. Viimeinen tehtävämme Jumalan valtakunnassa on nousta ylkää vastaan, kun sydänyössä kuuluu huuto: Katso, ylkä tulee, nouskaa häntä vastaan!
Nyt Jeesus viettää siellä Isän kodissa suurta voitonjuhlaa Golgatalla saadun voiton johdosta. Mutta tietyllä hetkellä hän tulee takaisin ottamaan mukaansa täällä valvovat palvelijansa. Sanoihan Jeesus lähtiessään Isän kotiin: “Katso, minä tulen takaisin ja otan teidät tyköni, että saisitte olla siellä, missä minä olen.”
Jeesus sanoo autuaiksi niitä palvelijoita, jotka hän tapaa valvomasta. Valveilla pysyneiden palvelijain palkka on aivan odottamaton: isäntä palvelee palvelijoitansa. Totisesti: hän vyöttäytyy ja kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Osat vaihtuvat. Jeesus itse on se Herra, joka ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan.
Jeesuksen autuaaksijulistus vielä vahvistaa vetoomusta Herran hellittämättömään odotukseen. On valvottava, vaikka Herra tulisi kolmannella eli viimeisellä yövartiolla, eli yöllä klo 2-6. Jeesus tulee kuin varas yöllä. Sitä ei voi ennakolta aavistaa, hän tulee yllättäen. “Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”
Jeesuksen toisen tulemisen edellä voimme nähdä aikojen merkit, jotka edeltävät tätä suurta hetkeä, mutta tarkkaa aikaa meille ei ole ilmoitettu. Emme voi laskelmoida ja väistää tämän hetken vastuuta ja panna kuin herätyskellon soimaan tiettynä ajankohtana. Parhaiten pysyy valveilla kantamalla sitä vastuuta, joka meillä jokaisella on.
Kohta käymme valitsemaan seurakuntaamme vastuunkantajia. Tietyille henkilöille me annamme erityisen vastuun, että kaikki tapahtuisi säädyllisesti ja järjestyksessä Jumalan seurakunnassa. Mutta laajasti ottaen jokaisella seurakunnan jäsenellä on oma vastuunsa seurakunnassa. Pyhässä kasteessa saimme pappisvihkimyksen suuriin tehtäviin: viedä hyvää sanomaa, evankeliumia, lähelle ja kauas.
Rakkaat ystävät! Näemmekö me aikojen merkit? Ne merkit, jotka kertovat meille, että Jeesus tulee pian. Olemmeko valmiit, onko lamppumme palamassa, valvommeko?
Tuleva Herra on meitä rakastava Kristus. Epistolatekstissä Paavali rukoilee, että meidän rakkautemme kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisimme erottaa, mikä on tärkeää, säilyisimme puhtaina ja moitteettmonima odottaessamme Kristuksen päivää ja tuottaisimme Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus.
Mutta nyt on palvelun ja vastuunkantamisen aika. Tarvitsemme voimia ja viisautta. Niitä meille antaa armossaan ja rakkaudessaan se Herra, joka on meille tehtävät antanut. Kaiken hyvän hedelmän saa aikaan Jeesus Kristus.