Tuomiosunnuntai 1991

Saarna Karttulan kirkossa 24.11.1991

2. vuosikerta


Joh. 5: 22-29

Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.

Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.

Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.


Jumala on järjestyksen Jumala. Siellä, missä hän saa hallita, kaikki tapahtuu säädyllisesti ja järjestyksessä. Armon ja pelastuksen aikaa seuraa tilinteon ja tuomion aika. Tämän elämän jälkeen joudumme tekemään tiliä siitä, mitä elämämme aikana teimme ja jätimme tekemättä.

Jumalallisen järjestyksen mukaan tutkijana ei ole Isä, vaan Poika, Jeesus Kristus. Järjestykseen kuuluu se, että nyt hän on syntisten ystävä ja ottaa vastaan jokaisen, joka hänen tykönsä tulee. Mutta “kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan”. Kun armon aika loppuu, hän ilmestyy tuomarina ja kutsuu kaikki kansat eteensä ja istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Toiset joutuvat oikealle, toiset vasemmalle puolelle. Ja kukin saa sen mukaan kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa. Eli ne, jotka ovat hyvää tehneet, nousevat elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

Tämän perusteella voi näyttää siltä, että ihminen pelastuu hyviä tekoja tekemällä. Onko näin? Ja missä on armo viimeisellä tuomiolla?

Tuomiopäivänä armonaika on kyllä loppunut, mutta silloinkin armo yhä kannattaa. Ne hyvät teot ovat vain kuin jäävuoren huippu, joka pistää meren pinnasta esiin. Kaiken ratkaisevana tekijänä on usko Jeesukseen Kristukseen.

Hän sanoo: “Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.”

Kun ihminen tässä elämässä pääsee synnin alta armon alle, hän on siellä myös viimeisenä päivänä. Herran omat ovat saaneet Jeesuksen Kristuksen tähden siirtyä kuolemasta elämään. He eivät enää joudu tuomittaviksi. Ei Jeesus ole sellainen tuomari, joka kahdesti tuomitsee.

Ihminen, joka katuu syntejään, tunnustaa ne ja tahtoo niistä vilpittömästi luopua, on jo täällä ajassa viimeisellä tuomiolla. Joku onkin sanonut, että viimeinen tuomio on jo alkanut. Se alkoi silloin, kun taivaasta lähetettiin tämän maan päälle Pyhä Henki. Hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja tuomion, mutta myös vanhurskauden. Hän paljastaa meille pahat teot, rikokset ja synnit.

Tuomiolla ei ole helppo olla. Ellei siihen täällä ajassa tule apua, edessä on tuhoutumisen vaara. Moni on synnin pettämänä paatunut ja siinä tilassa lähtenyt iäisyyteen. Moni on myös nostanut katseensa Jeesukseen Kristukseen ja löytänyt avun.

Kaikki nämä tapahtuvat täällä ajassa ja näkyvät tekoina. Usko Jeesukseen näkyy, ja uskon puute, eli epäusko, näkyy myös. 

Heille, jotka uskovat Jeesukseen, lähimmäisen hätä ei ole yhdentekevä asia. He ruokkivat nälkäisiä, vaatettavat alastomia, menevät sairasten ja vankien luo. He on koko ajan liikkeellä. Kun he ovat saaneet siirtyä kuolemasta elämään, he toivovat samaa toisille. Eivät he ole hyviä töitään tilastoineet eivätkä ansioksi lukeneet, ja siksi he ihmettelevät tuomarin edessä: “Herra, milloin me teimme kaikkea tätä?” He ovat peräti ja kokonaan unohtaneet hyvät tekonsa. Mutta Jeesus Kristus on pannut kaiken tarkasti muistiin.

Rakkaat ystävät! Mikä on meidän osamme viimeisellä tuomiolla? Sen ratkaisee suhteemme Jeesukseen Kristukseen tässä ja nyt. Jeesus sanoo meille kaikille: “Tulkaa minun tyköni.” Juuri nyt tie hänen tykönsä on avattu.