Saarna Karttulan kirkossa 19.2.1984
Matt. 20: 1-16
Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.
Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa. Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina; ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'.
Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin.
Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?' He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'.
Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'.
Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin.
Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin.
Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'.
Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'
Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi."
Usein nousee julkisestikin lehtien palstoilla esille kysymys: millainen Jumala on? Onko hän hän suojeleva ja pahalta varjeleva Isä? Miksi hän sitten sallii täällä maailmassa niin paljon pahaa? Miksi Hän sallii tuhovoimien kasvaa, sotia, nälänhätää tai läheisen kuoleman. Niin, miksi? Millainen Jumala todellisuudessa on?
Eräästä näkökulmasta Jeesuksen vertaus viinitarhan työmiehistä antaa tähän kysymykseen vastauksen.
Jeesus on matkalla Juudeassa, vihollisten maassa. Hän on matkalla ylös Jerusalemiin, kärsimysten kaupunkiin. Siellä hän on osoittava, millainen Jumala on, millainen on hänen valtakuntansa, millainen hänen tahtonsa ja sen toteutuminen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Juutalaisten johtomiesten oli vaikea uskoa Jumalan toimivan Jeesuksessa, koska heillä oli hyvin erilainen käsitys Jumalasta kuin Jeesuksella: Jumala ei voi toimia Jeesuksessa, koska tämä veljeilee syntisten kanssa. Juuri tämä loukkasi juutalaisia.
Tekstissämme Jeesus kertoo vertauksen taivaallisesta Isästään ja hänen valtakunnastaan. Perheenisäntä lähti etsimään ihmisiä työmiehiksi viinitarhaansa. Palkanmaksun aikaan isäntä antoi hyvyydessään täyden palkan sellaisellekin, joka ei sitä ihmisten käsitysten mukaan olisi ansainnut.
On kysymys ansaitsemattomasta armosta, joka on tämän sunnuntain aihe. Tekstimme kertoo, että osa miehistä oli tullut työhön jo varhain aamulla. Heidän kanssaan sovittiin yhden denarin päiväpalkasta. Entä millainen oli palkka, kun miehiä otettiin samana päivänä työhön jatkuvasti? Näin tapahtui kello 9, kello 12 ja 15 sekä vielä kello 17 vaiheilla. Juutalaisten päivä alkoi kello 6 aamulla ja päättyi kello 18 illalla.
Vertauksessa on kaksi yllätystä. Ensimmäinen on, että kaikki kelpaavat viinitarhaan työhön. Kutsu on kaikille sama: tulkaa työhön minun viinitarhaani. Ei kysytä lahjoja, taipumuksia, ei ikää ei edes uskoa tai rakkautta. Kaikki, jotka tulevat, otetaan vastaan. Työnantaja vastaa kaikesta. Työntekijältä kysytään vain uskollisuutta ja perheenisännän käskyjen tottelemista. Jumala vastaa työn tuloksista.
Joko sinä olet saanut kutsun viinitarhaan työhön? Vieläkö seisot joutilaana tämän maailman ihmisten joukossa? Muistakaamme, että on tulossa myös palkanmaksu. Tämä on toinen yllätys.
Vertaus tähtää myös viimeiseen tuomioon, jolloin kukin saa palkkansa. Mutta Jumala on palkanmaksajana toisenlainen kuin me ihmiset. Hän ei maksa palkkaa ansiosta, vaan armosta. Ohje tilanhoitajalle on tämä: “Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti.” Yhdennentoista hetken vaiheilla tulleet saivat saman palkan kuin päivän kuorman ja helteen kantaneet työmiehet.
Vertauksessa on kysymys Jumalan armolahjasta, joka on kaikille sama. On kyse sielun pelastuksesta armosta, ei ansiosta. Jeesus tahtoo opettaa meille, että apostoli Pietari ja ristin ryöväri saavat tilipäivän iltana saman palkan, vaikka edellinen oli uhrannut kaikkensa Kristuksen palvelemisessa, kun jälkimmäinen ei ehtinyt muuta kuin kuoleman kouristaessa huokaista Vapahtajan puoleen.
Sellaista on Jumalan ansaitsematon armo. Se yllättää ihmisen ja hänen laskelmansa. Ei ole ihme, että se on hullutus maailmalle. Siinä on ristin pahennusta. Se on salattu asia, vain usko voi sen omistaa.
Piispa Olavi Kares selittää tätä vertausta näin: “Kristuksen tarkoitus on tällä kuvapuheellaan varoittaa meitä itseriittoisuudesta ja hengelliseen kelpoisuuteemme luottamisesta. Syvimmiltään se on kuitenkin evankeliumia. Se sIsältää suloisen sanoman epätoivoisen ryövärin, syntisen naisen, epäilevän Tuomaan ja tuhlaajapojan veljille ja sisarille, aikamme vieraantuneille, itsensä sIsäisesti tyhjiksi ja tuomituiksi tunteville, elämän tarkoitusta kaipaaville, rekensä rikki ajaneille – vai olisiko tämän ajan ihmiselle sanottava: maailman valtateillä autonsa peltiromuksi ajaneille – lähimmäisillemme, joilta elämän perustus on särkynyt ja jotka kysyvät, mihin voisivat hädässään tarttua. Mikä kestäisi sekä elämässä että kuolemassa? Tilinteon hetkellä ei kenelläkään ole syytä tyytymättömyyteen, sillä jokaiselle työmiehelle palkka on mittaamattomasti liian suuri.”
Armosta meitä kutsutaan Jumalan valtakunnan työhön, armosta meille annetaan se palkka, jonka Jeesus Kristus ansaitsi meille pyhällä kalliilla verellään, viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan. Mutta huomatkaamme vielä yksi asia tästä vertauksesta: Torille jääneet jäivät ilman palkkaa. He ylenkatsoivat kutsun. Itseämme ja heitä ajatellen on vakavasti kysyttävä: Jos vanhurskas vaivoin pelastuu, miten käy jumalattoman ja syntisen? Herra, armahda meitä! Aamen.