Saarna Karttulan kirkossa 8.5.1994
Matt. 6: 5-8
Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.
Tänään on rukoussunnuntai ja äitienpäivä. Sunnuntain aiheena on Sydämen puhetta Jumalan kanssa. On siis kyse rukouksesta.
Veisasimme äsken: “Kun äiti meitä palvelee, ja puolestamme rukoilee.” Ei sanottu, että ‘jos’, vaan ‘kun’.
On totta, että äitimme on meitä palvellut lapsuudessamme ja nuoruudessamme valtavan paljon. Monta yötäkin on pitänyt valvoa meidän tähtemme, monia huolia kantaa meistä.
Kyllä on hyvä, että edes yhtenä päivänä vuodessa liput nostetaan salkoihin äidin kunniaksi ja kiitokseksi. On oikein, että leivotaan kakut ja lauletaan laulu äidille ja juhlitaan äitiä.
Mutta äiti ei ainoastaan palvele meitä monin tavoin, hän myös rukoilee puolestamme. Ensimmäisenä äitimme pani pieniä sormiamme ristiin rukoukseen ja opetti Levolle lasken Luojani -rukouksen. Kuinkahan monet rukoukset oma äitimme on puolestamme rukoillut!
Näin äidit jatkuvasti kantavat meitä Jeesuksen luo, että hän koskisi meihin. Äiti muistaa Jeesuksen sanat: “Sallikaa lasten tulle minun tyköni älkääkä estäkö heitä.”
Jeesuksen luona on lapsen ja jokaisen meidän hyvä olla. Jeesus opettaa meille oikeaa rukousta. Hän kehottaa meitä menemään sisälle huoneeseen, sulkemaan oven ja rukoilemaan sitten Isää, joka on salassa. Silloin Isä, joka näkee myös salassa olevan, palkitsee rukoilijan. Palkitsee siten, että kuulee rukouksen.
Jumala, Isämme, kuulee jokaisen rukouksen ja vastaa sitten omalla tavallaan ja ajallaan.
Merkillistä on, että Jumala tietää meidän tarpeemme ja pyyntömme ennen kuin olemme häneltä mitään pyytäneetkään.
Raamatussa on paljon rukousopetusta. “Kaiken, mitä te anotte rukouksessa uskoen, te saatte.” Matt. 21: 22. Raamatussa on puhe myös rukouksesta Jeesuksen nimeen. “Ja mitä hyvänsä, te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.” “Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.” Joh. 14: 13-14
Rukouksessa tarvitsemme uskoa, uskoa Jeesuksen nimeen. Tämän päivän tunnussana sanoo: “Herran nimi on vahva torni, hurskas juoksee sinne ja saa turvan.” Sananl. 18: 10.
Kun rukoilemme Jumalaa, olemme vahvassa turvassa. Moni rukoilija voi tästä kertoa omakohtaisia kokemuksia. He ovat noudattaneet Jumalan kehotusta: “Avuksi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun tulee kunnioittaa minua.” Ps. 50: 15
Kun olemme saaneet avun ja rukouksiimme on vastattu, muistakaamme myös kiittää avun antajaa ja antaa kunnia yksin hänelle.
Rakkaat ystävät! Jumala on antanut meille väkevän aseen, rukouksen, jota hän kehottaa meitä jatkuvasti käyttämään. Kun rukoilemme, meitä koskee lupaus: “Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” Jer. 31: 9. Hyvänä paimenena Jeesus johtaa rukoilijan lopulliseen päämäärään, iankaikkiseen elämään.