Saarna Karttulan kirkossa 16.5.1993
Joh. 16: 23-30
"Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen. "Olen puhunut tästä teille vertauksin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä. Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä itse teitä, koska te olette rakastaneet minua ja uskoneet, että olen tullut Jumalan luota. Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo."
Opetuslapset sanoivat: "Nyt sinä puhut selvin sanoin, et enää vertauksin. Me ymmärrämme nyt, että sinä tiedät kaiken eikä sinun tarvitse odottaa, että joku kysyy. Siksi me uskomme, että olet tullut Jumalan luota."
Tänään meillä on rukoussunnuntai. Samalla vietämme sodissa kaatuneiden muistopäivää. Liput on laskettu puolitankoihin klo 14 asti. Suremme kansamme poisnukkuneita, jotka antoivat henkensä isänmaamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Heidän muistoaan kunnioittaen laskemme seppeleet sankarihaudoille tämän jumalanpalveluksen jälkeen.
50 vuotta sitten isänmaamme oli vaarassa. Silloin rukoiltiin paljon. Anottiin ylhäältä, Jumalalta, kansojen kaitsijalta apua ja varjelusta isänmaallemme. Saimme sen, mitä pyysimme, ja siksi tänäkin aamuna voimme nostaa siniristilipun salkoon.
Nytkin on isänmaamme vaarassa. Vaara uhkaa nyt sisältäpäin. Löytyykö nyt rukoilijoita isänmaamme ja sen kotien puolesta?
Tämän sunnuntain tekstissä Jeesus kehottaa ja opettaa meitä rukoilemaan. "Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.” On siis olemassa lupaus rukouksien kuulemisesta.
Rukous on kristityn hengitystä. Ellei ihminen hengitä, hän kuolee. Hengellinen kuolema uhkaa alati meitä. Siksi Jeesus kehottaa: “Valvokaa ja rukoilkaa. Pyytäkää, niin te saatte.”
Mutta mitä on pyytäminen Jeesuksen nimessä? Se ei ole vain Jeesuksen nimen hokemista, vaan kulkemista Jeesuksen perässä häntä kunnioittaen, häntä seuraten.
Jeesuksen nimessä on voima. Kun tämä voima vaikuttaa, tapahtuu aina jotakin. Voima on Pyhän Hengen voimaa. Sanoihan Jeesus vähän ennen taivaaseen astumistaan: “Mutta kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman.”
Pyhän Hengen voima näkyy seurakunnassa erilaisina armolahjoina. Rukoileminenkin on armolahja, eli lahja, jonka Jumala antaa meille armosta. Rukoussunnuntain meitä kehotetaan virittämään tämä armolahja palavaksi.
On sanottu, että missä on paljon rukousta, siellä on paljon siunausta. Jumala on kätkenyt kaikki lahjat rukouksen taakse.
Kun Jumala antaa, mitä häneltä Jeesuksen nimeen pyydämme, ilomme on silloin täydellinen. Lapsi iloitsee, kun isä tai äiti antaa, mitä lapsi pyytää.
Rukousaiheita on paljon. Oikeastaan voimme muuttaa kaiken rukoukseksi. Voimme pyytää ja kiittää. Voimme kantaa tänä rukouspäivänä kansamme tarpeet, sen huolet ja puutteet Herran eteen. Ja niitähän on näinä aikoina paljon. Kuulemme ja luemme niistä joka päivä.
Onko nyt jo aika, josta Raamattu puhuu, kun se sanoo, että ihmiset pelkäävät odottaessaan, mikä maanpiiriä kohtaa. Pyytäkäämme tähän apua ylhäältä. Tässäkin pätee Jeesuksen lupaus: “Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.”
Saamme kantaa Jumalan eteen myös yhteisen syyllisyytemme ja oman uskottomuutemme. Emme voi syyttää ketään toista. Jos ojennamme syyttävän sormemme toista kohti, kolme sormea osoittaa itseämme. Olemme kaikki samassa veneessä. Pyytäkäämme, että Herra saisi olla sen veneen peränpitäjänä, silloin ilomme on täydellinen.
Saamme rukouksessa kantaa Jumalan eteen myös nöyrän kiitoksen ja ylistyksen. Kiitosta ei ole syytä koskaan unohtaa. Raamattu kehottaa meitä tuomaan pyyntömme kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäviksi. “Sillä joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua”, sanoo Herra.
Rakkaat ystävät! Rukoilkaamme paljon. Rukoilkaamme Hengessä ja totuudessa. Rukoilkaamme Jeesuksen nimeen. Muuttakaamme kaikki rukoukseksi. Rukous ei lopu koskaan. Se alkaa täällä ja jatkuu taivaassa pelastettujen ikuisena kiitosvirtenä kolmiyhteiselle Jumalalle.