Saarna Karttulan kirkossa 1.4.1994
Joh. 19: 16-30
Kantaen itse ristiään hän kulki kaupungin ulkopuolelle paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, heprean kielellä Golgata. Siellä sotilaat ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja kaksi muuta hänen kanssaan, yhden kummallekin puolelle ja Jeesuksen heidän keskelleen. Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi.
Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas.' Kirjoita, että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas.'"Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin."
Ristiinnaulittuaan Jeesuksen sotilaat ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan, mutta kun se oli saumaton, ylhäältä alas samaa kudosta, he sanoivat toisilleen: "Ei revitä sitä. Heitetään arpaa, kuka sen saa." Näin kävi toteen tämä kirjoituksen sana: -- He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa. Juuri näin sotilaat tekivät.
Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, tämä on poikasi!" Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Tämä on äitisi!" Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.
Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: "Minun on jano." Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo'on päässä Jeesuksen huulille. Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.
Jeesus sanoo: “Joka tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”
Hiljaisen viikon perjantaina, pitkänäperjantaina, olemme tulleet Golgatalle, pääkallonpaikalle. Via Dolorosa oli kuljettu loppuun. Siellä sotilaat ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja kaksi muuta hänen kanssaan. Taustalla lienee Pilatuksen ivallinen ajatus, ettei kuningasta sovi ristiinnaulita yksin. Olihan Pilatus kiinnittänyt Jeesuksen ristin yläpuolelle taulun, jossa luki: Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Siinä julistettiin kolmella kielellä kaikelle maailmalle, että Jeesus todella oli kuningas.
Nyt hänet oli ylennetty kuninkuuteensa, ristin kuninkuuteen. Siinä ristin juurella köyhän kuninkaan vaatteet jaettiin ja ihokkaasta heitettiin arpaa, että kävisi toteen Raamatun kirjoitus: “He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa.” Köyhän kuninkaan pieni omaisuus oli pian jaettu. Ei sen jälkeen tarvinnut tehdä pitkää perunkirjoitusta. Jäljelle jäi vain runneltu ruumis kolmen naulan varassa. Ei todellakaan muuta, ihmissilmin katsottuna.
Mutta jäi sittenkin. Jäi kallis perintö jokaiselle häneen uskovalle, sillä “Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.” Jes. 53: 3-7
Raamattu sanoo Jeesuksesta, että hän osoitti omillensa täydellistä rakkautta loppuun asti. Vielä viime hetkillään Jeesus huolehti oman rakkaan äitinsä jäljellä olevasta elämästä sanomalla opetuslapselleen: “ Tämä on äitisi.” Ja siitä hetkestä opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.
Rakkaat ystävät! Meillekin Jeesus tahtoo osoittaa täydellistä rakkautta elämämme loppuun asti. Sinullakin on oma ristisi, jota kannat omaa Golgataasi kohti. Mutta kun annat ristisi Jeesukselle, hän kantaa sitä raskaammasta päästä. Hän on sinun kanssasi joka päivä elämäsi loppuun asti. Virrentekijä sanoo: “Sinun ristisi rinnalla Jeesukseni, minun ristini paljon ei paina.” Kun sitten saavutaan omalle Golgatalle, saammekin kuulla, että Jeesus on kuollut minun kuolemani, hän kuoli, että minä saisin elää.
Kaikki on täytetty, kaikki synnit on sovitettu, paratiisin portit on aukaistu. Jokainen, joka häneen uskoo, saa omistaa Kristuksen täydellisen rakkauden.
Ristin sanomassa on tänäänkin Jumalan voima. Maailmalle se on hullutus, mutta uskoville pelastus.
Pyhä Henki kirkastaa meille joka päivä Jeesuksen Kristuksen merkitystä. Pyhän Hengen kirkkaassa valossa näemme omat syntimme ja sen, että Jeesus Kristus tuli minua syntistä pelastamaan ja Kristuksen veren kautta lahjoittamaan elämän ja autuuden.