Saarna Karttulan kirkossa 27.12.1992
Luuk. 2: 33-40
Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.
Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset."
Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. [Jes. 52:9]
Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin.
Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.
Kun Jeesus oli syntynyt Betlehemissä, hänet vietiin 8 päivän ikäisenä Jerusalemin temppeliin, jossa hänet ympärileikattiin, ja hän sai nimen Jeesus.
Ihmeellisiä asioita tapahtui tuolla temppelissä. Siellä oli kaksi henkilöä, jotka profetoivat Jeesuksesta. Toinen oli Simeon, joka otti Jeesuksen syliinsä, ylisti Jumalaa ja sanoi, että Jeesus on tuleva pelastukseksi kaikille kansoille, ja hän on valkeus koko maailmalle ja kirkkaus Israelin kansalle.
Sitten Simeon siunasi koko perhettä ja ennusti Jeesuksesta, että monet Israelissa kompastuisivat häneen, mutta monet nousevat. Jeesus on oleva myös merkki, jota vastaan sanotaan. Ja myös Marian sydämen läpi on käyvä miekka.
Tiedämme, että kaikki nämä ennustukset toteutuivat. Maria-äidinkin sydämen läpi kävi miekka, kun Jeesus Golgatalla antoi henkensä meidän syntiemme sovitukseksi.
Jerusalemin temppelissä oli myös naisprofeetta Hanna. Hän oli hyvin vanha. 7 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen hän oli pyhittänyt koko loppuelämänsä Jumalalle ja asui Jerusalemin temppelissä. Hän pani toivonsa yksin Jumalaan, rukoili ja paastosi alinomaa, yötä ja päivää. Hän oli mukana jokaisessa temppelin jumalanpalveluksessa. Hän odotti Messiasta, Israelin pelastusta. Ja kun Jeesus-lasta tuotiin pyhäkköön, hän oli oikealla hetkellä paikalla. Simeonin todistusta täydentäen hänkin ylisti Jumalaa ja alkoi kaikille odottajille puhua pelastuksesta, joka Jeesus-lapsessa oli annettu Jerusalemille ja koko maailmalle.
Hannan puhetta ei ole talletettu tekstiimme, mutta varmaan se oli kiitosta ja ylistystä Jeesuksesta ja hänen tuomastaan pelastuksesta kaikille, jotka ottavat uskossa Jeesuksen vastaan.
Sitten Jeesus vanhempineen palasi Galileaan Nasaretiin ja kasvoi viisaudessa, iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.
Tämän sunnuntain aiheena on Jumalan lapsen turvallisuus. Simeon ja Hanna olivat näitä Jumalan lapsia. Heitä ovat kaikki, jotka panevat turvansa ja toivonsa yksin Herraan. Meilläkin on Jeesuksessa Kristuksessa mahdollisuus päästä Jumalan lapsiksi. “Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi.” (Joh. 1: 12)
Lapsella on jatkuvasti asiaa isälle. Epistolatekstissämme ovat sanat: “Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa ‘Abba’, joka merkitsee samaa kuin ‘Isä’.” Lapsi ei ole orja, vaan perillinen Jumalan kautta.
Kaikki Jumalan lapset saavat täällä maailmassa tuntea suurta turvallisuutta, sillä Pyhä Henki kuljettaa heitä Jumalan ennalta valmistamissa teoissa. He vain ihmettelevät, kuten Joosef ja Maria. Ihmetys Jumalan armon suuruudesta ja kyllyydestä täyttää usein heidän mielensä. Ennen kaikkea he ihmettelevät Jumalan uskollisuutta ja pitkämielisyyttä itseään kohtaan.
Tuon ihmettelyn keskellä he tuntevat suurta turvallisuutta, sillä he tietävät ja uskovat, että Jumalan Pyhä Henki ohjaa pienimmätkin tapahtumat heidän elämässään ja että pahankin täytyy palvella Jumalan hyviä tarkoituksia. Tämä juuri antaa sitä Jumalan lapsen turvallisuutta. Sitä sai Jeesuskin kokea, sitä hänen opetuslapsensa esim. Gennesaretin järven myrskyissä tai vaikeiden tilanteiden edessä.
Rakkaat ystävät! Kun annamme elämämme ohjat Jumalan käsiin, saamme tuntea Jumalan lapsen turvallisuutta. Kun Jumalan Pyhä Henki toimii sydämessämme, hän huutaa “Abba, Isä!” Ja Isä kuulee ja vastaa lapselleen.
Aamen.