5. kolm.p. jälk. sunn. 1989

Saarna Riuttalassa 25.6.1989

3. vuosikerta


Matt. 16: 13-19

Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?" Niin he sanoivat: "Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista". Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa."


Olemme parhaillaan viettäneet juhannusta. Juhannus kertoo meille valkeuden todistajasta Johanneksesta, eli Johannes Kastajasta, joka kastoi Israelin asukkaita parannuksen kasteella. Raamattu sanoo, että hän tuli todistamaan valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa. Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan. Myöhemmin Jeesus sanoo itsestään, että hän on maailman valkeus. Joka häntä seuraa, ei vaella pimeydessä, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.

Johannes Kastaja sai suuren tehtävän. Hän sai viitata Jumalan Karitsaan, joka ottaa pois maailman synnin.

Tämän sunnuntain aiheena onkin Opetuslapsen tehtävä. 

Jokaisella Jeesuksen opetuslapsella, sinulla ja minulla, on tehtävä. Tuo tehtävä liittyy aina jollakin tavalla evankeliumin, hyvän sanoman, eteenpäin viemiseen lähellä ja kaukana.

Tekstimme kertoo Pietarista, joka sai suuren tehtävän Jumalan valtakunnassa. Ensin Jeesus kysyi: “Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” Kansa, joka ei vielä tuntenut Jeesusta, Messiasta, esitti monenlaisia arvailuja. Toiset sanoivat, että Jeesus oli Johannes Kastaja, sillä keskustelun aikoihin hänet oli jo mestattu. Toiset luulivat Jeesusta profeetta Eliaksi tai Jeremiaaksi tai joksikin muuksi profeetaksi.

Sitten Jeesus kysyi opetuslapsiltaan: “ Kenenkä te sanotte minun olevan?” Kysymys oli lyhyt ja vastaus myös: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.”

Pietarin tunnustus nousee syvästä henkilökohtaisesta kokemuksesta. Hän oli sisäisesti vakuuttunut tästä miehestä ja hänen opetuksestaan. Jeesus oli tehnyt häneen lähtemättömän vaikutuksen. Pietari oli saanut ilmoituksen itse Jumalalta. Pyhä Henki oli kirkastanut hänelle, että Jeesus on Messias, elävän Jumalan Poika.

Tunnustuksensa jälkeen Pietari saa tehtävän. Hän saa uuden nimen, ja hänestä tulee kallio, jolle Kristus rakentaa seurakuntansa. Lisäksi hän saa taivasten valtakunnan avaimet.

Tämä raamatunkohta herättää kysymyksiä. Onko Pietarilla erikoisasema koko Kristuksen kirkossa? Mitä merkitsevät taivasten valtakunnan avaimet?

Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka Pietari käytti avainten valtaan liittyvää tehtäväänsä. Ensimmäisenä helluntaina Pietarin puheen vaikutuksesta n. 3000 henkilöä pääsi kasteen kautta pimeydestä valkeuteen. Hän myös paransi sairaita, mm. ramman miehen.

Luterilaisessa kirkossa Pietarin erikoisasemaa ei kielletä, mutta me korostamme, että Pietarille annettu tehtävä kuuluu jokaiselle Jeesukseen uskovalle ihmiselle. Taivasten valtakunnan avainten käyttäminen tulee meitä jokaista lähelle. Se on sanan julistamista, jonka pääsisältönä on syntien anteeksiantamus. Seurakunnan tehtävänä on julistaa armon ja anteeksiantamuksen sanomaa kaikille, eli on pidettävä huoli siitä, ettei kukaan jää Jumalan armosta osattomaksi. On pidettävä esillä sanaa, jonka kuuleminen herättää uskon Jeesukseen Kristukseen.

Rakkaat ystävät! Meilläkin jokaiselle on tuo sama tehtävä seurakunnassa. Etenkin isinä ja äiteinä ja kasvattajina tehtävämme on yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia lastemme kristillisestä kasvatuksesta. Jokainen pyhä kaste on tehtäväksianto ja siitä muistuttaminen äidille, isälle,  isovanhemmille, kummeille ja kaikille läsnäolijoille.

Luther piti kastetta pappisvihkimyksenä. Jokaiselle annetaan kasteessa taivasten valtakunnan avaimet. Olemme saaneet paljon. Mutta jolle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan. Emme ole omalla asialla, vaan sen Herran asialla, joka sanoo: “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”