4. rukouspäivä 1983

Saarna Karttulan kirkossa 9.10.1983


Ps. 96: 2-3

Veisatkaa Herralle, ylistäkää hänen nimeänsä. Julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa, ilmoittakaa pakanain seassa hänen kunniaansa, hänen ihmeitänsä kaikkien kansojen seassa.


Tämä 4. rukouspäivä on kiitospäivä. Kaikki tekstit puhuvat kiitoksesta ja ylistyksestä. Meitä kehotetaan veisaamaan Herralle ja ylistämään hänen nimeänsä.

Mitä tuohon ylistykseen ja kiitokseen sitten sisältyy?

1. Siihen sisältyy ensinnäkin Jumalan pelastustekojen julistus. Vanha Simeon Jerusalemin temppelissä veisasi kiitosta, kun hän sai Jeesus-lapsessa omin silmin nähdä Jumalan autuuden, jonka Jumala oli valmistanut kaikkien kansojen nähtäväksi, ja valkeudeksi, joka oli ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi Israelin kansalle.

Jumalan pelastustekojen julistus synnyttää aina kiitosta ja ylistystä siellä, missä syntinen ihminen avaa sydämensä ja ottaa vastaan pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa.

Sielunvihollinen ei kestä kuulla kerrottavan Jumalan pelastusteoista. Se pakenee Jeesuksen Kristuksen nimeä, sillä se on kerran kärsinyt Golgatalla musertavan tappion. Sen pää on jo murskattu. Se kiemurtelee vielä, mutta sen päivät ovat luetut. Aikojen lopussa se heitetään sinne, mistä se on tullutkin, tuliseen järveen, omiaan iäti vaivaamaan ja kiusaamaan. 

Meille ei ole annettu muuta nimeä, jossa pelastumme synnin ja kuoleman ja vihollisen vallasta, kuin Jeesuksen Kristuksen nimi.

Siksi veisaamme Herralle ja ylistämme hänen pyhää nimeänsä.

2. Ylistykseen ja kiitokseen kuuluu Jumalan kunnian ilmoittaminen pakanain seassa. On kysymys lähetystyöstä. Kaikki kansat on tehtävä Jeesuksen opetuslapsiksi kastamalla ja opettamalla. Kasteen tulee tapahtua Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja on opetettava kaikki, mitä Jeesus on käskenyt omien opetuslastensa pitää. Lähetystyötä saadaan tehdä Jeesuksen suojeluksessa, sillä Isä on antanut kaiken vallan taivaassa ja maan päällä Pojallensa, ja hän on lupauksensa mukaan omiensa kanssa aikojen loppuun saakka.

Tästäkin seurakunnasta on lähtenyt Palmujen perhe Etiopiaan kuuluttamaan Jumalan pelastussanomaa ja kunniaa. Muistammehan heitä esirukouksin. Kiitämme ja ylistämme tänään Herraa heistä ja kaikista lähetystyöntekijöistä ja pyydämme: “Siis sitä siunaa, vahvista, ken sotii sanas puolesta.” 

3. Kiitokseen ja ylistykseen kuuluu Jumalan ihmeiden esiintuominen kaikkien kansojen seassa. 

Onko sinun elämässäsi Jumala tehnyt ihmeen tai ihmeitä? Onko hän tehnyt teon tai tekoja, joista et voi sanoa muuta kuin että se oli Jumalan ihme? Oletko kokenut ruumiillista parantumista tai hengellistä uudistumista? Oletko saanut vastaanottaa syntien anteeksiantamista, virvoitusta sanan kuulossa tai Herran pöydässä? Oletko hädässä ja tuskassa kääntynyt rukouksessa Herran puoleen?

Jos voit edes yhteen kysymykseen vastata myönteisesti, olet kokenut ihmeen. Oletko muistanut kiittää? Jos et, niin kiitä nyt! 

Kymmenestä spitaalisesta, jotka kokivat ihmeen ja puhdistuivat, vain yksi palasi kiittämään. Ehkä sanot: “En osaa kiittää.” Se on totta, sinä et osaa, mutta vaikka se tuntuisi kuinka mahdottomalta tahansa, lisää osaamattomuuden tunnustukseesi nämä sanat: “-mutta ole sinä Jeesus Kristus, minun kiitoksena.” Näin teki Ukko Paavo kuolinvuoteellaan taivaan Isän edessä.

Jeesus Kristus on kaikkea, mikä meiltä puuttuu.

Se on ihme tänäkin päivänä, että tämä pieni, syntinen ihminen kiittää.

Kerran Aku Rädylle esiteltiin ulkomaalainen henkilö, ja sanottiin, että hän osaa suomeksi sanoa vain yhden sanan: kiitos. Siihen Aku Räty vastasi: “Se riittää.” Ei taivaassakaan muuta tarvita. Se riittää tänäänkin sinun ja minun kohdalla, kun sanomme: “Kiitos, Isä, kaikista lahjoitasi. Kiitos erityisesti siitä, että Poikasi Jeesus Kristus on tullut pelastamaan meitä synnin ja kuoleman vallasta.”

Jumalan pelastusteot, hänen kunniansa ja ihmeensä, kirkastuvat meille Pyhän Hengen työn kautta. Itsessämme me emme kykene mihinkään, emme edes kiittämään. Mutta kaikki me voimme hänessä, joka meitä vahvistaa.

Tämä maailma on täynnä kiittämättömyyttä, josta sanotaan: ‘se on maailman palkka’. Sen tähden, jos tahdot oppia kiitosta ja ylistystä, pyri Herraa lähelle sanan ja sakramenttien kautta. Karta maailmaa ja sen pettävää humua.

Sano irti ystävyys maailman kanssa, sillä joka tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.

Viimeisenä päivänä Jumalan ystävät aloittavat Karitsan kiitoksen. Saammeko me Jumalan armosta tehdä niin?

Aamen.