Saarna Karttulan kirkossa 1.5.1988
2. vuosikerta
Joh. 17: 1-17
Jeesus rukoili ja sanoi: “Minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin. Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen. Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
Taivaan kansalaisena maailmassa
Maailmassa, mutta ei maailmasta. Mikä on maailma tässä merkityksessä? Maailma on synnin tähden tuhoon tuomittu ihmiskunta. Raamattu sanoo, että koko maailma on pahan vallassa. Se on kokonaan pahuuden tai pahan olennon, kiusaajan, vallassa.
Jumalan valtakuntaan kuuluvat valo, totuus ja vapaus, elämä ja ilo. Näitä kaikkia Jeesus on. Tämä maailma, jossa nyt asumme, ei ole valon ja pimeyden sekoitusta, vaan se on kokonaan pimeyden, valheen, orjuuden ja kuoleman vallassa. Ihminen on luotu elämään Jeesuksen yhteydessä, näkemään hänen valonsa ja totuutensa. Jeesuksen opetuslapsi on kyllä tässä maailmassa, hän elää ja toimii täällä. Hän on maailmassa, mutta ei maailmasta. Maailmasta oleva ihminen on kokonaan kiusaajan vallassa. Hän on suruttomuuden vallassa. Pyhä Henki ei pääse häntä kasvattamaan ja opettamaan, koska hän kiertää kaukaa Jumalan sanan viljelypaikat. Vaikka hän on seurakunnan jäsen, hän ei näe eikä kuule Jumalan kutsua. Miksi? Koska hän on maailmasta.
“Vain hämärästi hän ikävöi Jumalaa ja iäisyyttä. Hän tuntee tosin elämänsä tyhjyyden, ja ajoittain synti vaivaa häntä. Mutta hän ei tajua, että hänen tärkein asiansa olisi sielun pelastus. Tällaista tilaa sanotaan suruttomuudeksi.” (Kristinoppi).
Mutta Jumalalle ei ole mieleen jumalattoman kuolema, vaan että hän kääntyisi ja pelastuisi. Siksi Pyhä Henki herättelee syntistä. Hän käyttää apunaan vaikeita elämän kohtaloita, kärsimystä ja toisten esimerkkiä. Mutta voimakkain Pyhän Hengen työväline on Jumalan oma sana. Sanan voimalla Herra vetää syntistä pois maailmasta. Herra antaa etsikon aikoja, jolloin hän erityisesti vetää meitä puoleensa.
Ihminen voi kuitenkin hylätä Jumalan kutsun. Hän puolustelee itseään, ja näin hän vaipuu yhä syvemmälle suruttomuuteen ja paaduttaa sydämensä. Tämä voi johtaa hengelliseen ja lopulta iankaikkiseen kuolemaan. Esimerkkinä tästä Jeesus mainitsee Juudas Iskariotin, kadotuksen lapsen. Hän sai kulkea Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa, kuulla Jeesuksen puheita, nähdä ihmeitä, olla jopa ehtoollisella, mutta sydän oli suljettu. Sitä Juudas ei avannut Jeesukselle. Hänen sydämensä oli ja pysyi loppuun asti suljettuna.
Raamattu varoittaa 1. Joh. 1:2: “Älkää rakastako maailmaa, älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo, mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.”
Täällä maailmassa on paljon koreaa, kaunista ja ylvästä, mutta kaikki se katoaa, katoaa maailman meno ja korska. Ja ne, jotka ovat siihen kiintyneet, katoavat sen mukana. Mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.
Mikä on sitten Jumalan tahto? Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Kaikille Jumala antaa Jeesuksessa Kristuksessa mahdollisuuden päästä pois maailmasta ja sen kadottavasta orjuudesta.
Kristus tulee tänään sinun tykösi ja puhuu sinulle. Hän tahtoo, että sinulla olisi hänen ilonsa täydellisenä. Jeesuksella on kaikki täydellistä. Kun hän antaa apunsa avattuun sydämeen, hän antaa runsaasti, täydellisesti. Tekstissä hän sanoo antavansa opetuslapsilleen täydellisen ilon. Hän on antanut heille Jumalan sanan. Sanan kautta Kristus lahjoittaa täydellisen ilon.
Tosin Jeesus sanoo omilleen, että “maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä, minä olen voittanut maailman”. Tuo ahdistus tulee Jeesuksen opetuslapsille maailmassa olevien ihmisten taholta. He vihaavat Jumalan sanaa ja sen viljelijöitä. Mutta Jeesus rukoilee omiensa puolesta, että Isä varjelisi heidät kaikesta pahasta. Lopuksi Jeesus pyytää: “Pyhitä heidät totuudessa, sinun sanasi on totuus.”
Pilatus kysyi kerran Jeesukselta: “Mikä on totuus?” Totuus löytyy tänäkin päivänä vain ja yksin Jumalan sanasta. On vain yksi totuus sinusta ja minusta. Se on se totuus minkä Jumalan sana näyttää. Aamen.