Saarna 3. paastonajan sunnuntaina
Joh.12: 37 - 43
Vaikka Jeesus oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen, että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän on sanonut: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan? Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias on vielä sanonut "Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi" Tämän Esaias sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä. Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi. Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.
Jeesuksen julkinen toiminta alkaa olla lopussa. Käsillä ovat viimeiset päivät Jeesuksen opetusvirassa. Jeesus on voideltu Betaniassa Martan ja Marian kodissa. Hän ratsasti Jerusalemiin ja puhui seuraajilleen kirkastumisestaan ja kuolemansa tarpeellisuudesta.
Evankeliumissa Johannes arvioi Jeesuksen työn tuloksia. Inhimillisesti katsoen tulokset olivat hyvin vähäisiä. Vaikka Jeesus oli tehnyt paljon tunnustekoja ja ihmeitä heidän nähtensä, he eivät uskoneet häneen. Heidän kohdallaan toteutui profeetta Jesajan sana: “Herra, kuka uskoo meidän saarnamme” - se on: puhutun sanan - “ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?” Herran käsivarsi tarkoittaa Herran voimallisia tekoja. Herran täytyi heidän epäuskonsa tähden sokaista heidän silmänsä ja paaduttaa heidän sydämensä. Tämä ei tapahtunut yhtäkkiä, vaan se oli sisäisen kehityksen tulos, kun he eivät olleet huolineet Jumalan hyvyydestä. Heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut heihin.
Kun ihminen sulkee silmänsä, korvansa ja sydämensä Jumalan sanalta, tapahtuu aina sama kehitys: paatuminen. Se on kaikkein vaarallisin tila ihmisellä. Paatuneen ihmisen tilanne on toivoton. Armon aika on päättynyt jo täällä ajassa. Mikään ei häneen tee enää vaikutusta. Toteutuu tämä sana: “Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat.”(1. Kor. 1: 18)
Jeesus todistaa, että vain harvat, vain muutamat, kävivät ahtaan portin kautta sisälle Jumalan valtakuntaan. Vähän niitä todellisia Jeesuksen seuraajia oli Jeesuksen aikana Israelissa. Mitä lähemmäksi Jerusalemia tultiin, sitä pienemmäksi kävi seuraajien joukko.
Mitähän Herra nähnee tänään, kun hän katsoo sinua ja minua. Täytyykö hänen murheellisena todeta: “Näin hukkaanko vaivani menivätkin ja muutako työstäni en saisi, kuin että sun sielusi kadottaisin ja saatana sen anastaisi.”
Miten usko syntyy?
1. Sanan kuuleminen
2. Sanan vastaanottaminen
“Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi.” (Joh.1: 12) Kun sanan opetus otetaan vastaan, se saa Pyhän Hengen vaikutuksesta sulautua kristilliseksi elämäksi.
Jeesuksen lähellä oli muutamia kreikkalaisia, jotka sanoivat päättäväisesti: Me haluamme nähdä Jeesuksen. Tämä tieto välitettiin Jeesukselle, ja he saivat nähdä ja uskoa.
Ihminen on sitä, mitä hän tahtoo. Jos tahdot sulkea sydämesi, se on mahdollista, mutta samalla paadut ja kypsyt jo täällä ajassa kadotusta varten. Jos avaat sydämesi ja pyydät nähdä Jeesuksen, saat uskossa nähdä hänet, ja kohdallasi toteutuu Roomalaiskirjeen sana: “Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” Tai: “Sana rististä on meille, jotka pelastumme, Jumalan voima.”(1. Kor. 1: 18)
Jeesus ei vie ketään väkisin taivaaseen. Hän kysyy, mitä sinä tahdot. Mutta siihen tahtomiseenkin tarvitaan Jumalan apua. Paavali tunnustaa: “Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei.” (Room. 7) Saman luvun lopussa hän kiittää Jeesusta Kristusta siitä, että hänen kauttansa hän, Paavali, palvelee mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Onko tahtomme suunnattu Jeesukseen Kristukseen? Kaiken yllä on tämä Jeesuksen sana:”Ilman minua te ette voi mitään tehdä.” (Joh. 15: 5) Mutta kuitenkin “Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” (Fil.4: 13) Hänessä voin uskoa, hänessä tahtoa Jumalan mielen mukaan ja hänessä kerran periä iankaikkisen elämän.
Aamen.