3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai
2. vuosikerta
Joh. 4: 27-30; 39-42
Samassa Jeesuksen opetuslapset tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä pyydät?" tai: "Mitä puhelet hänen kanssaan?" Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: "Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?" Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa.
Sillävälin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!" Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä". Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?" Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa. Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen. Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."
Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt". Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää. Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden, ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja".
Tämän sunnuntain aiheena on Jeesus herättää uskon.
Keskustelu Jeesuksen ja samarialaisen naisen kanssa jatkuu. Keskustelun kuluessa opetuslapset saapuvat ja ihmettelevät, kun Jeesus keskustelee naisen kanssa.
Juutalaiset pitivät sopimattomana, että mies puhutteli naista kadulla tai kodin ulkopuolella. Mutta nyt opetuslapset eivät kuitenkaan käy kyselemään syytä, miksi hän poikkesi silloisesta yleisestä katsantokannasta.
Keskustelun tuloksena nainen jätti vesiastiansa kaivolle ja lähti todistamaan Jeesuksesta läheiseen kaupunkiin. Jeesuksen jumalallinen tieto hänen yksityiselämänsä synneistä oli tehnyt häneen syvän vaikutuksen. “Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?”
Uskon syntymisen ensimmäinen vaihe on se, että ihminen näkee, mitä hän on tehnyt. Nuhteettomasta tuleekin syynalainen. Suruttomasta tulee syntinen ja armoa tarvitseva, kun Jeesus pääsee puhumaan. Tämä on suurta Jumalan armoa kohdallamme. On parempi, että syntimme tuodaan päivänvaloon täällä armon ajassa, kuin kerran viimeisellä tuomiolla, jolloin armoa ei enää ole.
Teksti kertoo, että he lähtivät kaupungista ja menivät Jeesuksen luo.
Olemmeko me päässeet lähtemään Jeesuksen luo?
“Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen.” Samarialainen nainen sai todistuksellaan ihmiset liikkeelle. Tarvittiin vain yksi, joka syttyi Jeesuksen opetuksista, ja tuli levisi. Missä on se yksi tänä päivänä? Se yksi, joka saisi meidät kaikki Jeesuksen luo? Samarialaiset ottivat sanan uskossa vastaan. Siinä oli heidän autuutensa. Eivätkä he halunneet vain hetken kuunnella, vaan he pyysivät Jeesusta jäämään luoksensa. Heillä oli sama pyyntö kuin Emmauksen tien opetuslapsilla: “Herra, jää luoksemme!” Ja Jeesus viipyi heidän luonaan kaksi päivää. Ne olivat siunatut, onnelliset päivät Jeesuksen seurassa. Elämän leipä antoi itsensä syötäväksi heille. Elämän vesi sai ravita kuivia sieluja. Työn tuloksena “vielä paljon useammat uskoivat hänen sanansa tähden.” Ne, jotka uskoivat, tunnustivat omalla suullaan: “Me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja.”
Jumalan Henki kirkastaa meille Kristusta tänäkin päivänä. Jeesuksen opetuksen kuuleminen herätti uskon silloin ja sen se tekee tänäkin päivänä. “Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta.”
Tässä on uskon syntymisen salaisuus. Saamme Marian tavoin laskeutua Jeesuksen jalkojen juureen kuuntelemaan hänen opetuksiaan. Nämä kalliit opetukset ovat meille talletettuna Pyhässä Raamatussa.
Jeesuksen synnyttämä usko on elävää, pelastavaa uskoa. Jeesus sanoi kerran eräälle luokseen tulevalle: “Uskosi on sinut pelastanut.” Ja ylösnousemuksensa jälkeen hän sanoo. “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
Usko on tarkoitettu tätä aikaa varten. “Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” Hepr. 11: 1. Perillä taivaassa usko muuttuu näkemiseksi, Uskon varassa voimme tehdä matkaa turvallisesti Jeesuksen Kristuksen kanssa.
Aamen.