10. kolm.p. jälk. sunn. 2009

Saarna Herättäjän päivänä 16.8.2009 Suonenjoen kirkossa


Tule Pyhä Henki tänne, laskeudu taivaasta alas meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.


Matt.11: 20-24


Sitten Jeesus rupesi nuhtelemaan niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet, siitä, etteivät ne olleet tehneet parannusta: "Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet teissä, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen. Mutta minä sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin teidän.  Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä. Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun."


Kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa, hän saarnasi: ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle. Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” Jeesuksen toiminnan sydänalueina Galileassa olivat tekstissä mainitut kaupungit Korasin, Beetsaida ja Kapernaum. Niissä Jeesus oli tehnyt monet voimalliset teot. Suuri parantamistoiminta näiden kohdalla oli mennyt hengellisesti hukkaan.

Jeesuksen sanat noudattavat vanhan tuomioprofetian esitystyyliä. Ensin Jeesus puhuttelee kahta kaupunkia yhdessä. ”Voi sinua, voi sinua” oli tuskan huuto Jeesuksen sydämestä.

Korasin oli noin parin kilometrin päässä Kapernaumista luoteeseen. Sen paikalla on nykyään Keraze-niminen asutusraunio. Beetsaida taas sijaitsi Gennesaretin järven pohjoispäässä. Nyt sekin on rauniokaupunki. Monet ihmeet ja tunnusteot olivat todistaneet lopun ajan profetian olleen liikkeellä, mutta kaupungit eivät olleet ottaneet niistä vaaria. Tyyro ja Siidonkin, jotka olivat Baalin jumalattoman menon pääpaikkoja, olisivat jo vähemmällä uskoneet, pukeneet ylleen säkkipuvun ja sirotelleet päähänsä murheen tuhkaa. Mutta ne pääsevätkin tuomiopäivänä helpommalla kuin Galilean ylpeät kaupungit, jotka olivat sulkeneet Jeesukselta synagoogansa ja sydämensä. Sielläkin oli noussut esiin langenneen ihmisen uhma: minut korotetaan hamaan taivaaseen. Se ei katsonut parannusta tarvitsevansa. Mutta se joutuu surkeasti pettymään. Jumalan uhmaaja pakotetaan alas tuonelaaan.
Vieläpä Sodoma, ikivanha jumalattomuuden pesä, olisi parannuksen tehtyään säästynyt tuhotuomiolta. Mutta niinpä Sodoman on myös tuomiopäivänä helpompi kuin itseensä luottavan Kapernaumin.
Galilean ylpeitten kaupunkien kohdalla etsikkoaika oli mennyt ohi. Armonaika oli kulunut loppuun. Jeesuksen kutsu parannukseen oli loppunut ja vaihtunut tuomion ennustukseen, koska he olivat hyljänneet Jumalan kutsun.

Etsikkoajasta kristinoppimme sanoo, että ihmisen elämässä on aikoja, joina Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Useimmiten Jumala kutsuu meitä jo nuoruudessa. Muistatko, ystävä, kuinka Jumala kutsui meitä jo nuoruutemme aikana?

Rippikoulun konfirmaatiossa vastasimme myöntävästi Jeesuksen kutsuun. Veisasimme: ”Oi kuinka kallis kuulla on kutsu Jeesuksen.” Miten on nyt tänä päivänä? Vieläkö armoliitto on voimassa? Jeesuksen rakkaus meitä kohtaan on muuttumaton. Jumalan hyvyys vetää meitä vielä yhä parannukseen. Armonaika on yhä kulumassa. Etsikkoaikana kuuluu Jeesuksen lyhyt, mutta voimakas saarna: ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” ”Kenties hän kutsuu teitä viime kerran, ja kun on tietymätön tulo Herran, niin valvokaa!”

Jumalan armo on rajaton, se ei lopu milloinkaan, mutta armonaika on rajallinen. Ellei ihminen tee parannusta synneistänsä ennen kuolemaansa, armonaika on kulunut loppuun hänen kohdallansa.
Ristin ryöväri kääntyi Jeesuksen puoleen viime hetkellä ja pelastui, toinen ei, koska hän loppuun asti sulki sydämensä Jeesuksen kutsulta. Juudaskin, vaikka kulki kolme vuotta Jeesuksen seurassa, sulki sydämensä Jeesuksen kutsulta, koki lopulta kadotustuomion.Siksi Sana kehottaa: Jos te tänä päivänä kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne. ”Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.”

 ”Oi kuulkaa, mitä Jeesus meiltä anoo, kun minulle ja kaikille Hän sanoo: Ain’ valvokaa!”