Saarna Karttulan kirkossa 2.4.1989
3. vuosikerta
Joh. 21: 15-23
Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani".
Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani".
Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko minä sinulle rakas?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo." Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkä kaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua".
Niin Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka on sinun kavaltajasi?" Kun Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: "Herra, kuinka sitten tämän käy?" Jeesus sanoi hänelle: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua."
Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?"
Ylösnoustuaan Jeesus oli lähettänyt opetuslapsilleen viestin, että he menisivät Galileaan, jossa he saisivat nähdä hänet. Sinne Tiberiaan eli Gennesaretin järven rannoille he nyt kiirehtivät. Matka oli pitkä, liki 200 km kaikkine mutkineen.
Kun he saapuivat Galileaan, he todella saivat nähdä Jeesuksen.
Tosin heidän uskonsa joutui kovalle koetukselle, sillä saavuttuaan Gennesaretin järven rannalle he lähtivät yöksi kalaan, mutta eivät saaneet koko yönä verkkoihinsa mitään. He kalastivat ns. heittoverkoilla.
Aamun tultua rannalla seisoi mies, joka sanoi: “Heittäkää verkko oikealle puolelle venettä, niin saatte.” Ja kun he niin tekivät, he saivat niin paljon kaloja, etteivät jaksaneet vetää verkkoja ylös kalojen paljouden tähden.
Silloin he tunsivat hänet ja Johannes sanoi: “Se on Herra.” Silloin Pietari vyötti vaippansa ja heittäytyi järveen ja ui rannalle. Sitten paistettiin yhdessä kalaa ja syötiin leipää.
Kun he olivat einehtineet, Pietarin kohdalla alkoi sellainen tentti, että hän muisti sen kuolemaansa asti.
Jeesus kysyi häneltä: “Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?” Pietari: “Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Ja Jeesus antoi tehtävän: “Ruoki minun karitsoitani.” Toinen kysymys oli vähän lyhyempi: “Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua?” Jälleen Pietari vakuutti rakkauttaan. “Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jälleen uusi tehtävä: “Kaitse minun lampaitani.” Kolmas kysymys oli edellisten kaltainen: “Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli murheelliseksi siitä, että Jeesus jo kolmannen kerran kysyi: “Olenko minä sinulle rakas?” Tehtävä: “Ruoki minun lampaitani.”
Ehkä Pietari muisti, kuinka hän kiirastorstaiyönä oli kolmesti kieltänyt tuntevansa mestarinsa Jeesuksen Kristuksen. Hän oli ihan sadatellen vannonut, ettei hän tunne tuota pilkattua ja ruoskittua miestä. Kukon laulettua Pietari oli muistanut Jeesuksen sanat: “Ennen kuin kukko kolmesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Pietari meni ulos ja itki.
Nyt tämä sama Jeesus oli hänen edessään järven rannalla ja kysyi rakkautta häneen. Nyt Jeesus vyötti Pietarin rakkauden siteillä itseensä ja antoi tälle valtavan suuret tehtävät Jumalan valtakunnassa.
Tänä päivänä Jeesus kysyy myös sinulta ja minulta: “Rakastatko sinä minua? Rakastatko sinä enemmän kuin kaikki muut? Olenko minä sinulle rakas?”
Jeesus ei tyydy puolinaiseen sydämeen, hän tahtoo sinut kokonaan omaksensa. Jos vastaat myöntävästi kaikkiin kysymyksiin, hän antaa sinulle tehtäviä seurakunnassa, kodissa ja koko maailmassa.
Rakkaus panee liikkeelle. Kun sydän syttyy palamaan, on pantava kaikki peliin. Jeesus sanoi kerran: “Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle, ja kuinka minä toivoisinkaan, että se jo palaisi.”
Se tuli valaisee ja lämmittää, mutta se myös polttaa synnin saastaa sydämistämme. Se on herätyksen tulta, jota meidänkin seurakunnassamme tarvitaan. Ilman Jeesuksen tuomaa rakkauden tulta olemme hukassa ja iankaikkisen kuoleman vaarassa. Siellä missä palaa ei joudeta nukkumaan.
Herra katsoo nyt suoraan silmiin ja kysyy yhä uudelleen: “Rakastatko sinä minua?” Mitä vastaamme?
Rakkaat ystävät! Emme voi jäädä puolueettomiksi Herran kysymyksen edessä. On joko jäätävä tai lähdettävä pois. Jeesus kerran kysyi opetuslapsiltaan: “Tahdotteko tekin mennä pois?” He vastasivat: “Herra, kenen tykö me menisimme, sinulla on iankaikkisen elämän sanat.”
“Jää, Herra luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa.”