Saarna Karttulan kirkossa 1.12.1991
3. vuosikerta
Luuk. 4: 16-22
Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagogaan ja nousi lukemaan. Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna: "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta".
Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt. Niin hän rupesi puhumaan heille: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen".
Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"
Uusi kirkkovuosi on alkanut ja on 1. adventtisunnuntai. Tänäkin kirkkovuonna ja tänäkin päivänä tapahtuu se suuri ihme, että Jeesus tulee syntisen ihmisen luokse.
Ymmärtäisimme paremmin, jos hän tulisi hyvien ja hurskaiden luokse. Mutta Jeesus itse sanoo, etteivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat, ja ettei hän ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.
Siksi Jeesusta tänäkin päivänä tarvitaan vain siellä, missä synti on suureksi tullut ja kaivataan syntien anteeksiantamusta. Vain Jeesuksella on valta antaa syntejä anteeksi. Hänen Golgatalla vuodatettu pyhä verensä on takeena täydellisestä syntien anteeksiantamuksesta.
Kun Jeesus tulee luoksemme, hän ei tule komeasti ja näyttävästi, vaan ratsastaa pienellä aasilla. Hän tulee alatietä, halvassa muodossa. Siksi hän kelpaa vain kaikkein kurjimmille. Vain syntisille.
Mutta ken nöyrtyy hänet vastaanottamaan saa maailman parhaat lahjat. Hän saa elämän ja autuuden ja sen rauhan, jonka hän antaa syntien anteeksiantamuksen kautta.
Jeesus on aina siellä, missä sanaa viljellään. Tekstimme kertoo, että hän meni tapansa mukaan kotikaupunkinsa Nasaretin synagogaan, eli kirkkoon. Jeesuksella oli hyvä tapa.
Jollakin voi olla tapa jäädä sunnuntaiaamuna kotiin kuuntelemaan radiojumalanpalvelusta, jos sitäkään. Jeesuksen aikana tätä mahdollisuutta ei ollut. Jos halusi kuulla sanaa, oli lähdettävä liikkeelle.
Tuona sapatinpäivänä oli Jeesuksen saarnavuoro. Tekstinä oli Jesajan kirjan ennustus Jeesuksesta itsestään. Se oli 61. luvun alusta kaksi jaetta. Tämän ainoan kerran evankeliumeissa mainitaan, että Jeesus luki. Hän oli oppinut lukemaan ja tulkitsemaan hepreankielistä Raamattua.
Jos teksti oli lyhyt, oli varsinainen saarna vielä lyhyempi. Vain tämä: “Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.”
Selityksiä ei tarvittu. Profeetallinen sana puhui puolestaan. Se toi esille vain sen, miksi Jeesus oli tullut tähän maailmaan, miksi Sana tuli lihaksi, mikä on hänen tehtävänsä. Se oli hänen kuninkaallinen ohjelmajulistuksensa.
Jeesuksessa oli uusi aika koittanut koko ihmiskunnalle. Hänellä oli valta, sillä Herran Henki oli hänen päällänsä pysyvästi. Kastehetkellä Jordanilla kyyhkynen toi sen, ja se jäi hänen päällensä. Jeesus tuli tuomaan hyvää sanomaa, evankeliumia köyhille, päästämään sorretut vapauteen, antamaan sokeille näkönsä saamista ja saarnaamaan Herran otollista vuotta.
Rakkaat ystävät! Tänä uutena kirkkovuotena Jeesuksen ohjelmajulistus on yhä sama. Olemme omin silmin ja korvin tänä aikana kuulleet ja nähneet, miten tämä on käynyt toteen Baltian maissa, Inkerissä, Karjalassa ja koko Venäjän maalla. Sekä hengellisesti että aineellisesti köyhät saavat ottaa Raamatusta hyvän sanoman sydämeensä. Vangittuja on vapautettu ja sorrettuja päästetty vapauteen. Sanan valo on alkanut loistaa.
Jumalan sana on tänäänkin elävä ja voimallinen. Se on kuin kaksiteräinen miekka, joka erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.
Tänäänkin Pyhä Henki kutsuu meitä evankeliumin kautta Jeesuksen luo. Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Sinäkin saat antaa pienen elämäsi kokonaan hänen käyttöönsä. Hän tarvitsee sinua, kuten tarvitsi aasia 1. adventtina. Saat suuren ja jalon tehtävän. Saat kuljettaa Kuningasta jopa maan ääriin saakka.