Saarna Karttulan kirkossa 27.11.1983
1. vuosikerta
Matt. 21: 1-9
Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle. Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää ne."
Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'."
Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt, ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle. Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle. Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"
Uusi kirkkovuosi on alkanut. On se ensimmäinen adventtisunnuntai, jolloin mekin kohta saamme yhtyä hoosianna-hymniin ja laulaa: hoosianna, auta, pelasta.
Sunnuntain aiheena on: Kuninkaasi tulee. Ei siis: kuningas tulee, vaan: sinun kuninkaasi tulee. Silloin ensimmäisenä adventtina hän tuli Öljymäen rinnettä alas Jerusalemin temppeliin ja puhdisti sen. Nyt hän tulee sydämemme temppeliin - ja puhdistaa sen. Ensimmäisenä adventtina hänet riemuiten toivotettiin tervetulleeksi. Mekin saamme riemuiten tervehtiä häntä elämämme kuninkaana ja valtiaana. Saamme sanoa: minun Herrani ja minun Kuninkaani.
Kaikki eivät ota häntä vastaan. “Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” (Joh. 1: 12) Jo profeetta Jesaja oli ennustanut: “Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaa aasilla, ikeen alaisen aasin varsalla.” Nytkin hän tulee hiljaisena sinun luoksesi, riisuttuna maisesta loistosta, laina-aasin selässä. Hän tulee tuomaan armoa ja totuutta elämääsi. Satulana hänellä ovat opetuslasten vanhat vaatteet ja punaisena mattona kansanjoukkojen puista karsimat oksat ja tielle levitetyt vaatteet.
Kelpaako tällainen kuningas sinulle ja minulle? Hänellä ei ole mitään ulkonaista loistoa, johon turhamainen mieli voisi kiintyä. Mutta ne, joille hän kelpasi ja jotka näkivät hänessä Messiaan, huusivat: “Hoosianna Daavidin Pojalle. Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! Hoosianna korkeuksissa!”
Tänäänkin Kristus asettuu kaikkein heikoimman ja syntisimmän rinnalle. Niiden luokse hän tulee, jotka häntä tarvitsevat. Hän tulee kaiken keskukseksi ja pääksi seurakunnassa. Hänen ympärilleen kaikki asettuu. Hänelle kelpaa kaikki, mitä meillä on. Saamme karsia hänen eteensä lahjamme ja puutteemme, syntimme ja pahuutemme. Hän ottaa harteilleen kaikki taakkamme. Hän kuljettaa ne mukanaan ristinpuuhun. Hän kuulee sinunkin hoosiannasi ja vastaa siihen ristiltä hiljaisella kuiskauksella, jonka vain sydämesi kuulee: se on täytetty. Hoosianna-huutosi on mennyt perille. Risti on vastaus. Ristinuhri Golgatalla on vastaus koko maailman huutoon: Jeesus Daavidin poika, auta, pelasta. Tänä päivänä tuota huutoa kuullaan Libanonissa, Afrikassa, Aasiassa. Voi, kunpa se kuuluisi minunkin sydämestäni, joka olen vielä saanut nähdä uuden kirkkovuoden alun. Emme kukaan tiedä, näemmekö tämän kirkkovuoden loppua. Sillä Herran toinen tuleminen lähestyy pitkin harppauksin ja oma eromme tästä elämästä lähenee myös.
Adventin sanomaan sisältyy myös Jeesuksen toisen tulemisen viesti. Kuninkaasi tulee pian, hän tulee toisen kerran. Ei enää hiljaisena, laina-aasin selässä Öljymäen rinnettä alas, vaan kuin salama, suurella voimalla ja kirkkaudella pyhien enkeliensä kanssa. Hidas aasi on muuttunut salamaksi, kansanjoukko enkelten joukoksi. Ensimmäinen adventti on muuttunut viimeiseksi. Ensimmäisessä adventissa oli vain pieni joukko mukana, viimeisenä adventtina olemme siellä kaikki, myös sinä ja minä. Herran omien hoosianna-huuto muuttuu pelastettujen kiitosvirreksi.
Näin Herra vastaa hoosianna-huutoon ihmeellisellä tavalla. Hänen vastauksenaan on iankaikkinen elämä adventin kuninkaan luona taivaassa. Huutakaamme nyt oma hoosiannamme sydämestämme Herralle uskoen, että kerran sekin - toivon mukaan - muuttuu pelastettujen kiitosvirreksi taivaassa.