Saarna Riuttalassa juhannuspäivänä 22.6.1991
2. vuosikerta
Luuk. 1: 67-79
Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen: "Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta -niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta- pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa, sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.
Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa, meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle."
Tänään, Johannes Kastajan päivänä, edessämme on Pyhän Hengen täyttämän Johannes Kastajan isän profeetallinen ylistys. Aikaisemmin epäuskonsa tähden mykäksi tullut Sakarias saa jälleen takaisin puhekykynsä.
Profeetallisen puheen edellytys on täyttyminen Pyhällä Hengellä. Tässä profetiassa kysymys ei ole ennustuksesta, vaan Hengen vaikuttamasta julistuksesta, jossa nyt-hetkestä käsin suuntaudutaan sekä taakse- että eteenpäin.
Profetia on hyvin Israel-keskeinen. Se alkaa Herralle, Israelin Jumalalle, suunnatulla kiitoksella. Puheen ylistysluonne alleviivaa Johannes-lapsen syntymän merkitystä. Kysymys ei enää ole messiaanisesta pelastuksen toivosta, vaan toivon toteutumisesta. Israelin Jumala on katsonut kansansa puoleen, valmistanut sille lunastuksen ja nostanut esiin "pelastuksen sarven". Nykysuomen käännös: “väkevän pelastajan Daavidin suvusta”.
Nyt tämä hetki on koittanut. Se, minkä profeetat ovat ikiajoista asti puhuneet, on nyt toteutumassa. Pelastus on nyt käsillä. Jumala pelastaa kansansa vihollisen vallasta, vihamiesten julmista käsistä. Jumala on uskollinen. Hän ei ole unohtanut Aabrahamin kanssa tekemäänsä liittoa: “sinussa tulevat kaikki sukukunnat siunatuksi maan päällä.”
Mutta kysymys ei ole vain Israelin kansallisesta pelastuksesta, vaan kaikkia, koko maailmaa koskevasta pelastuksesta, josta mekin olemme tulleet osallisiksi. Joh. 3:16.
Jumalan palveleminen vapaina vihollisesta merkitsee sisäistä vapautta palvella Jumalaa. Tämä tarkoittaa niiden arvojen toteuttamisesta, joita Jumala tahtoo. Uusi elämä Kristuksen yhteydessä on sitä, että saa palvella vapain sydämin elävää Jumalaa.
Näin teki jo Johannes Kastaja eläessään. Pelkäämättä hän sanoi kuningas Herodekselle: “sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa.”
Johanneksen tehtävänä oli Korkeimman profeettana raivata tietä Jeesukselle, jonka tarjoama pelastus on syntien anteeksisaamista, armahdetuksi tulemista. Se on aamun koittoa korkeudesta, joka loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville. Se ohjaa askeleet Jumalan rauhan tielle.
Rakkaat ystävät! Pelastus ja armahdus synneistämme on äärettömän suuri Jumalan lahja. Ilman sitä olemme onnettomia ja tuomittuja, mutta ottaessamme vastaan Jumalan valmistaman pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa hän julistaa meidät autuaiksi ja omiksi lapsikseen. Sillä siellä missä syntien anteeksiantamus on siellä on elämä ja autuus.
Tänäkin juhannuksena jokaiselle Jeesuksen vastaanottavalle koittaa aamu korkeudesta synnin tuomaan pimeyteen, ja hän saa lähteä vaeltamaan Jumalan rauhan tietä.